Rikoksentorjunnan uutiskirje 2/2026
Rikos- ja rangaistustilastojen jatkuvuus on turvattava
Tilastokeskuksen suunnittelemat säästötoimet uhkaavat lakkauttaa keskeisiä rikos- ja rangaistustilastoja. Rikoksentorjuntaneuvoston mukaan lyhytnäköinen ratkaisu heikentäisi oikeusjärjestelmän läpinäkyvyyttä, sisäistä turvallisuutta ja tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa.
Lakkautusuhan alla ovat muun muassa Rikos- ja pakkokeinotilasto sekä Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset ‑tilasto. Esillä on ollut myös mahdollisuus siirtää nykyiset avoimet tilastot maksullisiksi. Rikoksentorjuntaneuvosto korostaa, että rikos- ja rangaistustilastoja on kerätty Suomessa systemaattisesti yli 180 vuoden ajan, ja ne ovat välttämättömiä paitsi oikeusturvan arvioinnissa, myös rikostrendien seurannassa ja rikosten ehkäisyssä.
Lisäksi Suomi on velvollinen tuottamaan rikostilastoja EU:lle ja kansainvälisille toimijoille. Rikoksentorjuntaneuvoston mukaan onkin tärkeää löytää yhteisiä ratkaisuja, joilla rikos- ja oikeustilastojen kehittäminen, saatavuus ja hyödyntäminen voidaan turvata myös tulevaisuudessa.
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedote 11.2.2026
Rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokanta päivitetty
Rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokanta (FINPREV) on päivitetty. Tietokanta kokoaa tutkimuksia, joissa on arvioitu Suomessa toteutettujen rikoksentorjunnan toimien vaikuttavuutta. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti on tammikuussa päivittänyt tietokannan koonnostaulukon.
Tietokannassa on tällä hetkellä 37 arvioitua toimenpidettä, jotka kattavat monipuolisesti rikoksentorjunnan keinoja esimerkiksi tilannetorjunnasta, sosiaalisesta preventiosta ja vankien kuntoutuksesta julkisen tilan valvontaan ja rangaistusten muutoksiin. Tietokanta on tarkoitettu sekä tiedon käyttäjien että tiedon tuottajien avuksi.
Rikoksentorjuntaneuvoston uutinen 10.2.2026
Haaste-lehdessä 1/2026 teemana katujen turvallisuus
Teemanumeron artikkelit käsittelevät mm. turvattomuuskokemuksia ja erilaisia toimintamalleja, joilla katujen turvallisuutta voidaan parantaa ja nuoriso- ja jengirikollisuutta ehkäistä. Lisäksi verkkolehdessä on ajankohtaisia artikkeleita kuten rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallin arviointi ja kuulumiset uusien hyvinvointialueiden moniammatillisista hankkeista. Maaliskuussa ilmestynyt lehti on samalla Haasteen 25-vuotisjuhlanumero.
Seuraavan numeron teemana on kansalaisjärjestöt. Artikkeliehdotukset ehtivät 6.5. mennessä ja lehti ilmestyy 27.5.
Rikoksentorjuntaneuvoston LinkedIn-tili on avattu
Rikoksentorjuntaneuvoston kuulumisia voit seurata nyt myös LinkedIn-palvelussa. Sihteeristö jakaa sivulla tietoa rikollisuuden ehkäisytyöstä ja rikollisuuteen liittyvistä tutkimuksista. Tervetuloa seuraamaan!
Sisäisen turvallisuuden EU‑rahoitusta myönnetty rikoksentorjuntakoulutukseen
Sisäministeriö myöntää noin 44 miljoonaa euroa EU-rahoitusta rajavalvonnan, rikollisuuden ehkäisyn ja maahanmuuton hankkeisiin. Hankkeissa parannetaan turvallisuusviranomaisten suorituskykyjä, kehitetään tietojärjestelmiä ja turvataan viranomaisten resursseja muuttoliikkeen hallintaan. Rahoitus myönnetään EU:n sisäasioiden rahastoista, syksyn 2025 hakukierrokselta.
Oikeusministeriö sai sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF) rahoitusta kuntien ja hyvinvointialueiden turvallisuus‑ ja rikoksentorjuntakoulutukseen (TURRI). Rahoituksella vahvistetaan koulutuksen ja osaamisen edellytyksiä rikoksentorjunnassa sekä tuetaan rajat ylittävää turvallisuustyötä osana viranomaisten välistä yhteistyötä.
Hanke toteutetaan ajalla 1.5.2026–30.4.2028. Hankkeen yhteistyötahoina toimivat muun muassa Kuntaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Poliisihallitus ja rikoksentorjuntaneuvosto.
Sisäministeriön tiedote 8.4.2026
ISF syksyn 2025 hausta rahoitetut hankkeet
Rikoksena raha ‑kampanja kertoo järjestäytyneen rikollisuuden vaaroista nuorille
Verohallinnon mukaan järjestäytynyt rikollisuus käyttää Suomessa tekaistuja ja kaapattuja yrityksiä rikoksentekovälineenä esimerkiksi rahanpesuun ja lakisääteisten velvoitteiden kiertämiseen. Rikollinen toiminta aiheuttaa vuosittain jopa kymmenien miljoonien eurojen verotulojen menetykset ja hyödyntää usein heikommassa asemassa olevia ihmisiä – myös nuoria.
Verohallinto pyrkii ehkäisemään ilmiötä Rikoksena raha ‑kampanjalla, joka on suunnattu nuorille. Kampanjassa kerrotaan, miten järjestäytynyt rikollisuus houkuttelee nuoria mukaan rikolliseen toimintaan ja millaisiin seurauksiin näennäisesti helpot ja harmittomilta tuntuvat valinnat voivat johtaa. Kampanjan materiaalin avulla myös nuorten kanssa työskentelevien on luontevaa ottaa vaikeammatkin asiat esille.
Verohallinnon tiedote 24.3.2026
Avustukset väkivallan katkaisupalveluihin 2026 myönnetty
Oikeusministeriö varasi talousarvion avustusmäärärahasta 400 000 euroa vuodelle 2026 erityisavustuksiin väkivalta- ja seksuaalirikollisuuden ehkäisy- ja katkaisupalveluihin. Avustus kohdennettiin erityisesti seksuaalirikosten katkaisuun ja lähisuhdeväkivallan tekijöille tarkoitettuihin kuntoutussisältöihin, jotka käsittelevät vainoa ja digitaalista väkivaltaa.
Määräaikaan mennessä oikeusministeriöön saapui neljä avustushakemusta, joiden yhteenlaskettu haettu summa ylitti käytettävissä olleen määrärahan. Avustusta myönnettiin Sexpo‑säätiö sr:lle, Setlementti Tampere ry:lle, Silta‑Valmennusyhdistys ry:lle sekä Ensi‑ ja turvakotien liitto ry:lle.
Oikeusministeriön uutinen 18.3.2026
Hallitus esittää muutoksia nuorisorangaistukseen
Hallitus esittää lakimuutoksia, joilla pyritään lisäämään nuorisorangaistuksen käyttöä, selkeyttämään sen asemaa seuraamusjärjestelmässä ja parantamaan rangaistuksen vaikuttavuutta. Tavoitteena on vähentää nuorisorikollisuutta ja katkaista nuorten rikoskierteitä puuttumalla rikoksiin nykyistä varhaisemmin ja vaikuttavammin.
Esityksen mukaan nuorisorangaistuksen enimmäiskestoa pidennettäisiin yhdestä vuodesta kahteen vuoteen, ja rikoksen vakavuus lisättäisiin perusteeksi nuorisorangaistukseen tuomitsemiselle. Lisäksi nuorisorangaistuksen sisältöä kehitettäisiin lisäämällä siihen rikoksetonta elämää tukevaa toimintaa ja opiskeluun ohjaamista sekä vahvistamalla rangaistuksen vaikuttavuutta.
Esityksen tavoitteena on, että nuorisorangaistus tulisi nykyistä laajemmin huomioon otettavaksi seuraamusvaihtoehdoksi. Lait on tarkoitus saada voimaan 1.1.2027.
Oikeusministeriön tiedote 19.2.2026
Kyberrikollisuus näkyy yhä useamman nuoren arjessa – Poliisilta opas kyberaiheiseen keskusteluun
Poliisin mukaan kyberrikollisuus koskettaa yhä useammin nuorten arkea. Poliisin tilaaman ja Taloustutkimuksen toteuttaman kyselytutkimuksen perusteella merkittävä osa 15–25‑vuotiaista nuorista arvioi syyllistyneensä kyberrikolliseen tekoon vuoden aikana. Väkilukuun suhteutettuna jopa arviolta 28 000 nuorta saattaa vuosittain syyllistyä kyberrikokseen. Lisäksi noin puolet kyselyyn vastanneista kertoi kohdanneensa verkossa haitallista tai epäilyttävää toimintaa viimeisen 12 kuukauden aikana.
Poliisin mukaan kyberrikollisuus ei useinkaan ala vakavana rikollisuutena, vaan liittyy esimerkiksi kokeilunhaluun, uteliaisuuteen tai kiusantekoon. Yksittäiselläkin teolla voi kuitenkin olla merkittäviä seurauksia, joita nuoren voi olla vaikea hahmottaa. Varhainen puuttuminen edellyttää ilmiön tunnistamista sekä avointa keskustelua nuorten ja aikuisten välillä.
Tämän tueksi poliisi on julkaissut oppaan huoltajille sekä nuorten kanssa toimiville ammattilaisille, kuten opettajille ja nuorisotyöntekijöille. Oppaan tavoitteena on helpottaa kyberrikollisuuteen liittyvien ilmiöiden tunnistamista ja tukea vastuullisen verkkokäyttäytymisen opettelua nuoren kanssa.
Itla: ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus turvaa lasten ja nuorten hyvinvointia
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden huomioimista päätöksenteossa. Lasten ja nuorten tulevaisuus rakentuu monikriisin ja lisääntyvän epävarmuuden keskellä, jossa muun muassa lapsiperheköyhyys, ekologinen kriisi, digitaalisen ympäristön turvallisuus ja heikentyneet työllisyysnäkymät kuormittavat tulevaisuususkoa.
Blogitekstissään Itla korostaa, että päätöksenteossa tulee tarkastella ratkaisujen vaikutuksia pitkällä aikavälillä ja varmistaa, etteivät päätökset kavenna tulevien sukupolvien toimintaedellytyksiä. Ylisukupolvinen tarkastelu auttaa tekemään näkyväksi sen, mitä yhteiskuntana haluamme turvata muutosten keskellä, ja tukee lasten, nuorten ja vielä syntymättömien sukupolvien hyvinvoinnin edellytyksiä.
TAPAHTUMIA
Turvalliset kadut – Nuorten katuväkivallan ehkäisy ja turvallisuuden lisääminen seminaarit
Asenne ratkaisee − yhteistyössä nuoren rikoskierteen katkaisemisen tukena
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Turvalliset kadut –kokonaisuus järjestää seminaarin, jossa jaetaan konkreettisia ratkaisuja ja onnistumisia nuorten rikoskierteiden katkaisemiseksi yhteistyön ja vaikuttavien interventioiden avulla. Voit osallistua seminaariin paikan päällä Helsingissä tai etäyhteyksin. Ajankohta: Keskiviikko 22.4.2026 klo 9.00–16.00
Ohjelma ja ilmoittautuminen tapahtumasivulla.
Nuorten väkivalta muutoksessa
THL:n Turvalliset kadut -kokonaisuuden järjestämässä webinaarissa esitellään tuoreinta tutkimustietoa nuorten katuväkivallan kehityksestä, jengiytymisestä, viharikoksista ja radikalisoitumisesta sekä uusimman Lapsiuhritutkimuksen keskeisiä tuloksia.
Puhujina Laura Mielityinen (TAU), Teemu Vauhkonen (THL), Markus Kaakinen (HY), Petri Danielson (KRP) ja Pekka Räsänen (TY) Ajankohta: Keskiviikko 20.5.2026 klo 12.30–16.00
Ohjelma ja ilmoittautuminen tapahtumasivulla.
Lue lisää THL:n Turvalliset kadut -kokonaisuudesta
Kriminologian päivien 2026 teemana rikoksentorjunta
Järjestyksessään neljännet Kriminologian päivät järjestetään Vantaalla Laurea‑ammattikorkeakoulun Tikkurilan kampuksella 4.–5.11.2026. Vuoden 2026 teemana on Rikoksentorjunta yhteiskunnan murroksessa.
Kriminologian päivillä rikoksentorjuntaa tarkastellaan laajasti hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvien kysymysten kautta sekä yhteiskunnan rakennemuutosten ja yksilön osallisuuden näkökulmista. Päivien pääpuhujina kuullaan desistanssitutkimuksen pioneerit professorit Stephen Farrall ja Isabelle F.-Dufour.
Ilmoittautuminen päiville alkaa 24.8. ja päättyy 4.10.
Rikoksentorjuntaneuvoston uutinen 26.2.2026
Lisätietoa: Kriminologian päivät 2026
EUCPN webinaari 22.4. nuorten osallisuudesta järjestäytyneessä rikollisuudessa
Euroopan rikoksentorjuntaverkosto järjestää webinaarin Mythbusting youth involvement in organised crime keskiviikkona 22.4.2026 klo 10.30–11.00 (CET). Webinaari järjestetään etänä Teamsissa.
Webinaarissa tarkastellaan tutkimus‑ ja tilastotietoon pohjautuen, mitä nuorten osallisuudesta järjestäytyneessä rikollisuudessa todella tiedetään. Tavoitteena on purkaa yleisiä oletuksia, joiden mukaan nuoret olisivat entistä nuorempina ja väkivaltaisemmin mukana rikollisryhmissä, sekä tukea tietoon perustuvaa rikoksentorjunnan ja ennaltaehkäisyn kehittämistä. Osallistuminen on maksutonta, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista
Lisätietoa ja ilmoittautuminen
JULKAISUJA
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti: Rikosten määrässä ei suurta muutosta
Rikosten määrä pysyi pääosin ennallaan vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna: Seksuaalirikokset lisääntyivät, mutta petosrikosten kasvu taittui. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tuoreesta julkaisusta.
Rikollisuustilanne 2024 -julkaisu antaa kokonaiskuvan suomalaisen rikollisuuden tasosta, rakenteesta ja kehityslinjoista. Julkaisussa pureudutaan eri rikoslajien ominaispiirteisiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin hyödyntämällä viranomaislähteitä ja kyselytutkimuksia. Tarkastelun kohteena ovat keskeiset rikoslajit sekä ajankohtaiset rikollisuuteen liittyvät ilmiöt, kuten nuorisorikollisuus ja ympäristörikollisuus.
Ilari Kolttola (toim.): Rikollisuustilanne 2024. Rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 76/2026.
Nuorten katuväkivaltaa selittävät materialistiset ja yrittäjämäiset ihanteet
Suomessa 2020-luvulla nuorten katuväkivalta ja jengiytyminen ovat herättäneet huolta ja niihin on kiinnitetty paljon julkista huomiota. Jengiytyminen tai katujengit eivät kuitenkaan vaikuta olevan merkityksellisiä ilmiöitä kaupunkilähiöissä asuville yläkouluikäisille nuorille. Nuorisotutkimusseuran tuoreen työpaperin mukaan katuväkivallan taustalla on ennemminkin taloudellisia tekijöitä. Vahva rahan ja taloudellisen itsenäisyyden arvostus ilmenee nuorten yrittäjämäisenä toimintana – laillisena ja laittomana kaupankäyntinä – johon voi liittyä velkasuhteita ja väkivallan uhkaa. Aiempina vuosikymmeninä nuorten keskinäistä väkivaltaa on selitetty pääasiassa kulttuurisilla tekijöillä, kuten nuorisokulttuuristen ryhmien vastakkainasetteluilla.
Tutkimus on toteutettu osana hanketta Nuorten väkivallan yhteisöulottuvuudet. Monimenetelmäinen tutkimus kolmella kaupunkialueella.
Malin Fransberg, Antti Kivijärvi & Emmiina Kulmala: Kulttuurisesta nuoruudesta yrittävään nuoruuteen – nuorten väkivallan yhteisöulottuvuuksien tarkastelua kolmella kaupunkialueella Nuorisotutkimusseuran työpaperi 2026.
Tutkimus: Perheen monimuotoiset ongelmat lisäävät nuorten huumekuolemien riskiä
Nuorten huumeisiin liittyvät kuolemat ja yliannostukset ovat merkittävästi muita yleisempiä niillä nuorilla, joiden lapsuudenkodissa on ollut monimuotoisia ongelmia, kuten vanhemman päihde- tai mielenterveyden häiriöitä tai pitkäaikaisia taloudellisia vaikeuksia. Kodin ulkopuolelle sijoittaminen voi osalla nuorista pienentää näitä riskejä, vaikka sijoitetuilla nuorilla kokonaisriski on muuta väestöä korkeampi.
Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Ulos epätoivosta -hankkeen tutkimuksesta. Tutkimuksessa seurattiin rekisteritietojen avulla kaikkia vuosina 1991 ja 1997 Suomessa syntyneitä lapsia ja heidän biologisia vanhempiaan vuoden 2019 loppuun. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä yli 124 000 lasta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Karoliina Karjalainen korostaa, että perheiden ongelmat harvoin esiintyvät yksittäin, vaan ne kietoutuvat toisiinsa ja muodostavat nuoren elämään pitkäkestoista kuormitusta. Hänen mukaansa lapsuuden haitalliset kokemukset, päihteiden käyttö ja mielenterveyden haasteet voivat yhdessä lisätä vakavien päihdehaittojen riskiä, ellei perhe ja nuori saa riittävää tukea ajoissa.
Tutkimus on julkaistu Drug and Alcohol Review -lehdessä.
Karjalainen, K., Raitasalo, K. & Rönkä, S.: Drug-induced deaths and non-fatal poisonings in youth – Associations with household adversities and out-of-home care. Drug and Alcohol Review 45, no. 1 (2026): e70083
Tilastoraportti: Parisuhdesurmat ovat Suomessa yleisempiä kuin muissa Pohjoismaissa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan parisuhdesurmat ovat Suomessa väkilukuun suhteutettuna yleisempiä kuin muissa Pohjoismaissa. THL:n tuoreen katsauksen mukaan parisuhdesurmien naisuhrien määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2024 viranomaisten tietoon tuli 13 tapausta, joissa nykyinen tai entinen avio‑ tai avopuoliso surmattiin.
Samalla viranomaisille raportoidun lähisuhdeväkivallan määrä kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna. Suurin osa lähisuhdeväkivallan uhreista on edelleen naisia, ja THL korostaa, että viranomaistilastot kattavat vain osan todellisesta väkivallasta. Erityisasiantuntijan mukaan keskeistä on kehittää keinoja väkivallan varhaisempaan tunnistamiseen ja estää sen vakavoituminen.
THL nostaa esiin tarpeen vahvistaa lähisuhdesurmiin johtaneiden tapahtumakulkujen systemaattista selvittämistä. Useissa maissa on käytössä erillinen selvitystoiminto, jonka avulla voidaan analysoida henkirikoksiin johtaneita syitä ja kehittää tehokkaampia ehkäisykeinoja. Tällainen toimintamalli auttaisi oppimaan vakavia väkivaltarikoksia edeltävistä riskitekijöistä ja tukisi ennaltaehkäisevää työtä sekä inhimillisten että yhteiskunnallisten kustannusten vähentämiseksi.
Lähisuhdeväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta Suomessa 2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportti 2/2026. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tilastoraportti 2/2026.
Vankeusaikana on tärkeää henkilökunnan tarjoama tuki
Rikosseuraamuslaitoksen tuore laatukysely osoittaa, että vangit ja yhdyskuntaseuraamukseen tuomitut pitävät henkilökunnan tarjoamaa tukea ja kohtaamista keskeisenä oman arjen sujumisen ja hyvinvoinnin kannalta. Vankeusajan kokemuksissa keskiöön nousivat vankeuden aikainen tuki sekä arjen laatu. Hyvinvointia ja jaksamista tukevat erityisesti mahdollisuudet opiskeluun, työhön ja muuhun mielekkääseen tekemiseen.
Tiedotteen mukaan tärkeiksi koetaan myös toimivat ihmissuhteet, terveydenhuolto sekä yhteydenpito läheisiin. Tulokset korostavat arjen rakenteiden ennakoitavuuden ja toimintojen jatkuvuuden merkitystä: silloin kun arjen rakenteet kuormittuvat tai toiminnot ovat katkonaisia, tämä näkyy vankien kokemuksissa arjen levottomuutena ja toimintojen niukkuutena.
Vankien arviot vankeuselämän laadusta ovat pysyneet ennallaan tai lievästi parantuneet verrattuna vuoden 2022 laatukyselyyn. Myös yhdyskuntaseuraamukseen tuomitut kokevat saavansa asiallista, oikeudenmukaista ja kunnioittavaa kohtelua, ja valvojilta saatu tuki koetaan tärkeäksi. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan kyselyn tuottama tieto on keskeistä toiminnan kehittämisen näkökulmasta ja tukee tavoitteita edistää rikoksetonta elämäntapaa rangaistusaikana.
Rikosseuraamuslaitoksen laatukysely 2025 Tulokset
Vankimäärän kasvu kuormittaa rikosseuraamusjärjestelmää
Rikosseuraamuslaitoksen mukaan sen vuoden 2025 tulostavoitteet toteutuivat kokonaisuutena melko hyvin, vaikka toimintaa kuormittivat merkittävästi kasvanut vankimäärä ja henkilöstöresurssien niukkuus. Keskimääräinen vankimäärä nousi vuonna 2025 selvästi: vankeja oli keskimäärin 3 545, mikä on 189 enemmän kuin edellisvuonna. Vankimäärä oli korkeimmillaan noin 3 640.
Vankimäärän kasvu on johtanut vankiloiden vaikeaan yliasutustilanteeseen. Suljettujen vankiloiden keskimääräinen käyttöaste oli vuonna 2025 114 prosenttia ja avovankiloiden 97 prosenttia. Yliasutus ja henkilöstöresurssien rajallisuus ovat Rikosseuraamuslaitoksen mukaan haastaneet vankilaturvallisuutta sekä heikentäneet mahdollisuuksia järjestää uusintarikollisuuden ehkäisemiseen tarkoitettua toimintaa riittävästi.
Samalla yhdyskuntaseuraamusten suorittajien määrä väheni, mikä osaltaan on lisännyt painetta vankeusrangaistusten täytäntöönpanoon. Rikosseuraamuslaitos tuo esiin, että vankimäärän kasvu edellyttää lisävankipaikkojen rakentamista ja merkittäviä investointeja vankilaverkostoon myös tulevina vuosina.