Rikoksentorjunnan uutiskirje 5/2025
Huijauspuheluiden estotoiminta voitti rikoksentorjuntakilpailun 2025
Raadin arvion mukaan toiminta on ollut hyvin vaikuttavaa. Ennen teknisen ratkaisun käyttöönottoa keskimäärin 75 % ja pahimmillaan jopa 90 % ulkomaisista puheluista suomalaisiin numeroihin käytti väärennettyä numerotietoa. Elisan ratkaisun käyttöönoton jälkeen huijauspuheluiden määrä laski merkittävästi: ensin kymmeneen ja myöhemmin kolmeen prosenttiin.
Lue lisää kilpailusta rikoksentorjuntaneuvoston tiedotteesta 23.9.
Rikoksentorjuntaneuvosto kokoontui Helsingin vankilassa
Rikoksentorjuntaneuvoston syyskuun kokous pidettiin Helsingin vankilassa. Ennen kokousta neuvoston jäsenet pääsivät tutustumaan Helsingin vankilan nuorten ja sakkovankien osastoihin.
Kokouksessa kuultiin ensin Helsingin yliopiston tutkija Mirva Heikkilän esitys myötätuntokeskeisen terapian ja virtuaalitodellisuusharjoittelun yhdistävästä CFT+VR-tutkimuksesta. Kohderyhmänä ovat 15–20-vuotiaat miehet, joilla on vakavia käytöshäiriöitä tai epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö.
Virtuaalitodellisuuden avulla he pääsevät turvallisesti kohtaamaan haastavia sosiaalisia tilanteita, kuten häpeää tai vihaa herättäviä tilanteita, ja oppivat reagoimaan niihin rakentavasti. Tutkimustulosten perusteella näyttäisi, että interventio vaikuttaa tunnekymiin piirteisiin vähentävästi. Intervention vahvuus on, että se antaa nuorille tilaa sanoittaa tunteitaan ja tulla kuulluksi. Puheenvuoro herätti runsaasti keskustelua ja yksi keskeisistä sanomista oli, että myös rikostaustaisille nuorille tulisi antaa mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.
Teleoperaattori Elisan ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin asiantuntijat Karri Jäkkö ja Lauri Isotalo esittelivät Suomen rikoksentorjuntakilpailun voittajahanketta ja sen tuloksia. Innovatiivinen hanke on saanut paljon huomiota kansainvälisesti jo aiemmin ja se sai runsaasti kiitosta myös rikoksentorjuntaneuvostolta.
Oikeusministeriö suunnittelee toukokuussa pidettäväksi kansainvälistä seminaaria nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisyn ja torjunnan toimenpideohjelman toteutuksessa. Aihe on myös rikoksentorjuntaneuvoston työn painopistealue. Tavoitteena on esitellä koti- ja ulkomaisia hyviä käytäntöjä. Valmisteluun osallistuisivat toimenpideohjelman toteutuksessa mukana olevat ministeriöt. Rikoksentorjuntaneuvosto tiedottaa tästä lisää lähempänä.
Nuorten näkemyksiä hyvästä väkivallan vastaisesta kampanjasta halutaan kuulla Digiraadissa 3. marraskuuta asti
Digiraati on avoin kaikille 15–29-vuotiaille nuorille ja linkkiä saa jakaa kaikissa kohderyhmän tavoittavissa kanavissa matalalla kynnyksellä.
Digiraati: Millainen on hyvä kampanja? Nuorten väkivalta ja some
Haaste-lehti 3/2025 ilmestynyt – teemana rikoksen uhri
Haaste-lehden syysnumerossa tarkastellaan eri näkökulmista rikoksen uhrin aseman kehittämistä. Artikkeleissa käsitellään mm. rikoksen uhrin määrittelyä, rikosprosessin kehittämistä ja uhreja koskevia lakiuudistuksia. Aiheina on esimerkiksi seksuaalirikokset, viharikokset, ihmiskaupan uhrit, massarikosten käsittely, parisuhdeväkivallan sovittelu, tietoverkkoavusteisten rikosten tutkinta ja käräjäoikeuksien tuomitsemiserot.
FINPREV-tietokanta kokoaa rikoksentorjunnan kotimaisen vaikuttavuustiedon yhteen
Onko rikoksia ehkäisevillä toimenpiteillä oikeasti vaikutusta? FINPREV-tietokanta tarjoaa vastauksia. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti on kehittänyt rikoksentorjuntaneuvoston aloitteesta tietokannan, joka kokoaa kotimaisia arviointitutkimuksia rikollisuuden ehkäisystä ja turvallisuuden lisäämisestä. Mukana on 35 arvioitua toimenpidettä, joista 27 sisältää vaikuttavuusarvioinnin. Tietokanta tukee sekä tutkijoita että viranomaisia – ja edistää tiedolla johtamista kriminaalipolitiikassa. Katsauksessa tarkastellaan tietokannassa olevien vaikuttavuusarviointien tuloksia.
Aaro Beuker, Janne Kivivuori & Anna Raeste: Mitkä toimenpiteet vähentävät rikollisuutta? Rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokantaan 2016–2024 tallennetut vaikuttavuustutkimukset. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 63/2024. Helsingin yliopisto.
Rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokanta
Uudessa tutkimushankkeessa tarkastellaan nuorten ryhmissä tapahtuvaa rikollisuutta ja nuorten ryhmiin kohdistuvaa kontrollia
Syyskuun alussa käynnistyneessä tutkimushankkeessa Nuorten ryhmät: vapaa-aika kaupunkitilassa, kontrolli ja rikollisuus (Y-GANG) tarkastellaan nuorten ryhmiä, ryhmissä tapahtuvaa rikollisuutta kaupunkitilassa sekä ryhmiin kohdistuvaa kontrollia. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten nuorten vapaa-ajan mahdollisuudet, nuorisokulttuuriset ja ryhmäsuhteisiin liittyvät tekijät sekä rikoskontrolli yhtäältä ehkäisevät ja toisaalta työntävät kohti rikollisuutta. Nelivuotisen tutkimushankkeen toteuttavat Nuorisotutkimusseura, Turun yliopisto sekä Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti ja sitä rahoittaa Suomen Akatemia.
Nuoristutkimusseuran uutinen 7.10.
Nuorten ryhmät: vapaa-aika kaupunkitilassa, kontrolli ja rikollisuus (Y-GANG)
Palvelumuotoiluprojekti käynnistynyt nuorten rikosprosessin kehittämiseksi
Valtiovarainministeriö, oikeushallinto ja Oikeusrekisterikeskus ovat käynnistäneet yhteisen Nuori rikosprosessissa -palvelumuotoiluprojektin nuoren henkilön rikosprosessin kehittämiseksi. Tavoitteena on kuvata nuoren rikoksentekijän ja uhrin näkökulmasta, millainen prosessin asiointipolku on. Rikosprosessin sujuvuudella on suuri merkitys nuorelle itselleen mutta myös yhteiskunnallisesti. Projekti kestää noin puoli vuotta.
Oikeusrekisterikeskuksen tiedote 26.8.
Lastensuojelulakiin esitetään muutoksia
Hallitus esittää lastensuojelulainsäädäntöön muutoksia. Tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeutta erityiseen suojeluun, selkiyttää kasvatuksellisten käytäntöjen ja rajoitusten käyttöä sekä parantaa lastensuojelun mahdollisuuksia turvata lapsille turvallinen arki. Lastensuojeluviranomaisille ja sijaishuoltoyksiköille mahdollistettaisiin nykyistä laajemmat toimivaltuudet tehdä työtään. Uudistuksessa selkiytettäisiin kasvatuksellisten käytäntöjen ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä sekä perhehoidossa että lastensuojelulaitoksissa.
Lisäksi säädettäisiin uudesta kuntouttavasta suljetusta laitospalvelusta. Palveluun voitaisiin sijoittaa pääsääntöisesti 12 vuotta täyttänyt lapsi, joka aiheuttaa vakavaa vaaraa itselleen tai muille käyttämällä väkivaltaa tai tekemällä muita rikollisia tekoja. Palvelun tavoitteena on tarjota pitkäjänteistä tukea ja kuntoutusta silloin, kun muut sijaishuollon keinot tai palvelut eivät riitä.
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 9.10.
Hallitus antoi eduskunnalle sisäisen turvallisuuden selonteon
Valtioneuvosto antoi syyskuussa eduskunnalle selonteon sisäisestä turvallisuudesta. Selonteon mukaan kansainvälinen turvallisuustilanne vaikuttaa yhä merkittävämmin Suomen sisäiseen turvallisuuteen. Muutos edellyttää turvallisuusviranomaisilta vahvaa varautumista ja valmiutta. Uhkina mainitaan esimerkiksi hybridiuhat, välineellistetty maahantulo, vihamielinen tiedustelu- ja vaikuttamistoiminta, kansainvälinen terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus.
Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta
TAPAHTUMIA JA KOULUTUKSIA
Ilmoittautuminen avautunut: Pohjoismainen konferenssi ihmiskaupan
ehkäisemisestä ja nuoriso- ja jengirikollisuuden kytkennöistä 26. marraskuuta
Oikeusministeriö, rikoksentorjuntaneuvosto ja HEUNI järjestävät pohjoismaisen konferenssin ihmiskaupasta 26. marraskuuta klo 12.30–18. Konferenssi pidetään Helsingissä Paasitorni-kongressikeskuksessa ja siihen voi osallistua myös verkossa. Konferenssin kieli on englanti. Tilaisuus järjestetään osana Suomen puheenjohtajakauden ohjelmaa Pohjoismaiden ministerineuvostossa.
Konferenssissa esitellään Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNIn tuore tutkimus, joka käsittelee ihmiskaupan uusia muotoja Pohjoismaissa. Iltapäivän aikana kuullaan asiantuntijoita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Puheenvuorojen aiheena on mm. nuorten hyväksikäyttö rikollisessa toiminnassa, haasteet uhrien tunnistamisessa sekä kansainvälisten opiskelijoiden haavoittuvuus. Paneelikeskustelussa pohditaan keinoja kansainvälisten opiskelijoiden hyväksikäyttöriskien ehkäisemiseksi. Tilaisuuden juontaa toimittaja Jeanette Björkqvist.
Katso konferenssin ohjelma ja ilmoittaudu 7. marraskuuta mennessä osoitteeseen kroassistentit.om(at)gov.fi. Kerro viestissäsi, osallistutko tapahtumaan Paasitornissa (paikkoja rajoitetusti) vai verkossa. Linkki lähetetään ilmoittautuneille ennen konferenssia.
EUCPN:n webinaari järjestäytyneen rikollisuuden hallinnollisesta torjunnasta 24. lokakuuta
Euroopan rikoksentorjuntaverkosto järjestää verkkokoulutuksen järjestäytyneen rikollisuuden hallinnollisesta torjunnasta 24. lokakuuta klo 11:30–12:30. Koulutus on englanninkielinen ja maksuton, mutta vaatii ilmoittautumisen etukäteen.
Lisätietoa webinaarista ja ilmoittautuminen
Nuorten väkivallan ehkäisyyn verkkokoulutusta tarjolla ammattilaisille
THL ja Laurea ammattikorkeakoulu tarjoavat maksuttomia väkivalta-aiheisia verkkokoulutuksia ammattilaisille. Nuoria työssään kohtaavien ammattilaisten koulutus on keskeinen tekijä väkivallan ehkäisyssä. Palvelujärjestelmän kattavuudesta huolimatta suurin osa nuoren väkivaltakokemuksista jää tunnistamatta eikä niihin puututa. Väkivallan ehkäisyssä on ensiarvoisen tärkeää, että erilaiset väkivallan teot tunnistetaan väkivallaksi ja niistä kertomiseen kannustetaan.
THL:n blogikirjoitus väkivallan ehkäisystä
THL:n väkivalta-aiheiset verkkokoulut
Laurean verkkokoulutus: Monialainen yhteistyö nuorten rikoskierteestä irrottautumiseksi
Ilmoittaudu mukaan Revion AVO -hankkeen päätöswebinaariin 9. joulukuuta
Autismisäätiön Revion AVO -hankkeen päätöswebinaari ”Selviytymisestä kohti mielekästä elämää” järjestetään 9. joulukuuta klo 12:15–15:45. Hankkeessa on tarjottu yksilökuntoutusta neurokirjon henkilöille, joilla on kohonnut riski syyllistyä seksuaali- tai väkivaltarikokseen tai ovat jo siitä tuomittuja. Kuntoutus on suunnattu HUSin oikeuspsykiatrian hoidon piirissä oleville sekä Rikosseuraamuslaitoksen vapautumisvaiheessa oleville asiakkaille. Revion AVO on valtakunnallinen hanke, jota rahoittaa oikeusministeriö.
Ilmoittautuminen Revion AVO -päätöswebinaariin
TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ
Henkirikoskatsaus: Henkirikokset vähenivät yli kolmanneksella 10 vuoden aikana
Henkirikokset laskivat Suomessa vuosien 2013–2023 seurantajaksolla 1,4 surmatusta henkilöstä 0,9 surmattuun 100 000 asukasta kohti, mikä tarkoittaa yli kolmanneksen vähennystä. Myönteinen kehitys näkyy varsinkin miehiin kohdistuneessa väkivallassa, ilmenee Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Henkirikoskatsauksesta.
Henkirikoksissa tyypillisin tekoväline oli keittiöveitsi ja surmaajat olivat pääsääntöisesti hieman uhrejaan nuorempia. Pääosa henkirikoksista liittyy edelleen Suomessa toisilleen tuttujen miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin yksityisasunnoissa. Neljässä henkirikostapauksessa kymmenestä tekijä oli uhrin ystävä tai tuttava. Noin neljännes surmista oli parisuhdetappoja, täysin tuntemattomiin henkilöihin kohdistuneiden tekojen osuus oli noin 12 prosenttia.
Miisa Törölä & Anna Raeste: Henkirikoskatsaus 2025. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 73/2025.
Rikosseuraamuslaitoksen tutkimus: Vankeusajan suunnittelun ja toteutuksen laatu vaihtelee
Rikosseuraamuslaitos selvitti Rikosseuraamusasiakkaiden tarpeet, rangaistusaika, integraatio ja palvelut (TRIP) −tutkimuksessa vankeusprosessin vaiheita vankien taustojen, vankeuden suunnittelun ja suunnitelmien toteutumisen näkökulmista. Tutkimuksen mukaan kehitettävää on erityisesti sakko- ja lyhytaikaisvankien vankeusprosessien vaiheissa. Vankilahenkilöstöllä ja vangeilla on tulosten perusteella yhtenevä tahtotila kehittämiseen, mutta haasteena ovat muun muassa puutteelliset resurssit.
Rangaistusajan suunnittelu ja vankeusprosessin toteutuminen
Rikosseuraamuslaitoksessa, Rise TRIP-tutkimusprojektin loppuraportti
Helsingissä on selviä asuinalue-eroja viikonloppuisin koetussa turvallisuudessa – turvallisuuden tunne pysynyt samalla tasolla pidemmän aikaa
Helsinkiläisten turvallisuuden tunne asuinalueellaan on yleisesti hyvä kaikissa kaupunginosissa, mutta viikonloppuiltaisin turvattomuuskokemukset ovat joillakin alueilla tavallisia, selviää Helsingin kaupungin kolmen vuoden välein toteuttamasta turvallisuustutkimuksesta.
Omalla asuinalueella nähty väkivalta ja huumehavainnot ovat voimakkaasti yhteydessä turvattomuuskokemuksiin viikonloppuiltoina. Näiden lisäksi turvattomuuskokemuksiin liittyvät myös aiemmat uhrikokemukset, heikko terveydentila ja vähäinen luottamus muiden asukkaiden apuun. Naiset kokevat turvattomuutta kaupunkitilassa huomattavasti yleisemmin kuin miehet.
Jenni Erjansola & Jukka Hirvonen: Turvattomuuskokemukset Helsingin asuinalueilla: viikonloppuiltaisin turvattomuus joissakin kaupunginosissa melko yleistä. Helsingin kaupunki 2025.
Kouluterveyskyselyn 2025 tulokset julkaistu
THL:n vuosittain tekemän kyselyn tuoreimmat tulokset julkaistiin syyskuussa. Kouluterveyskyselyssä kysyttiin mm., kuinka usein vastaaja oli kokenut kevätlukukauden aikana kiusaamista muiden oppilaiden tai opiskelijoiden taholta. Kiusaamista oli kokenut noin joka kolmas perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilas ja noin joka neljäs 8. ja 9. luokan oppilas. Viikoittaista koulukiusaamista oli kokenut lähes joka kymmenes. Kiusaamista kokeneista ala- ja yläkoululaisista noin joka neljäs kertoi jonkun koulun työntekijän tietävän asiasta.
Kouluterveyskyselyn mukaan tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä on vähentynyt. Noin joka kolmas 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä ja lukiossa tai ammattikoulussa opiskelevista tytöistä oli kokenut seksuaalista häirintää tai ahdistelua kuluneen 12 kuukauden aikana. Tämä on selvästi vähemmän kuin vuosina 2021 ja 2023, jolloin niitä oli kokenut noin puolet tytöistä.
Kouluterveyskyselyssä kysyttiin lisäksi erilaisista fyysisen uhan kokemuksista viimeksi kuluneen vuoden aikana. Pojat olivat kokeneet fyysistä uhkaa tyttöjä yleisemmin. Kuluneen vuoden aikana fyysistä uhkaa oli kokenut 18 prosenttia sekä 4. ja 5. luokan että 8. ja 9. luokan pojista, 12 prosenttia lukioiden pojista ja 14 prosenttia ammatillisten oppilaitosten pojista. Tytöistä vastaavaa oli kokenut noin joka kymmenes.
Kouluterveyskyselyn tulokset THL:n sivuilla
Selvitys: Kuritusväkivalta on edelleen yleistä Suomessa
Lastensuojelun Keskusliiton selvityksen mukaan kuritusväkivallan käyttö on vuonna 2025 edelleen melko yleistä. Jopa 41 prosenttia on käyttänyt kuritusväkivaltaa lastensa kasvatuksessa ja 2020-luvulla sen käytön positiivinen laskusuunta on hidastunut. Miesten asenteet ovat naisia kovempia: he sekä hyväksyvät kuritusväkivallan naisia useammin että käyttävät sitä enemmän. Suomalaiset tietävät, että kuritusväkivalta on kiellettyä, mutta käyttävät sitä silti edelleen. Kuritusväkivallan ylisukupolvisuus näkyy selvityksen tuloksissa.
Laura Holmi & Julia Kuokkanen (toim.): Älä huuda, älä retuuta! Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2025. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 3/2025.
Väitös: Rikoslain ihmiskäsitys on ristiriitainen ja luo epäoikeudenmukaisuutta
Rikosoikeutta ohjaavat ajatukset perustuvat enemmän politiikkaan ja moraaliin kuin tutkittuun tietoon, sanoo Esko Yli-Hemminki, jonka väitöstutkimus käsittelee rikosoikeuden ihmiskäsitystä. Olisi tärkeä perustaa järjestelmä tutkittuun tietoon, ihmisarvon kunnioittamiseen ja yhdenvertaisuuteen. Rikoslakia tulisi käyttää vasta kun muut keinot eivät toimi.
Yli-Hemminki tarkastelee väitöstutkimuksessaan, millaisia oletuksia ihmisestä rikoslaki tekee ja mitä filosofisia oletuksia laki edellyttää rikosvastuulta. Tutkimus yhdistää rikosoikeuden ja filosofian pureutumalla perustavanlaatuisiin kysymyksiin rikosvastuun ja rankaisemisen oikeuttamisesta. Aiheen laaja tarkastelu poliittisen filosofian näkökulmasta tekee tutkimuksesta ainutlaatuisen.
Esko Yli-Hemminki: Theorising the Criminal Law’s Person – Perspectives on the Human Individual, Problems of Assumed Properties, and Normative Solutions. Helsingin yliopisto 2025.