Tutkimustieto tukee oppilaitosympäristöissä tapahtuvien rikosten ennakointia ja ehkäisyä
Nuorisorikollisuus, erityisesti kouluväkivalta ja väkivaltaisuudet yleisemminkin ovat puhututtaneet ja aiheuttaneet huolta viime aikoina. Oppilaitosturvallisuus nousi valtakunnalliseksi puheenaiheeksi Suomessa 2000-luvun alussa tapahtuneiden koulusurmien myötä. Tuoreimmat teemat liittyvät alaikäisten rikollisuuteen ja jengiytymisen ehkäisemiseen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin oppilaitosympäristössä tapahtuvia rikoksia
Tutkimusartikkelissamme analysoimme oppilaitosympäristössä tapahtuvan rikollisuuden ajallista ja maantieteellistä esiintyvyyttä poliisin virallisilla tilastotiedoilla ja tarkastelimme sen kytkeytymistä viimeisimmän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskyselyn havaintoihin.
Tavoitteemme oli tunnistaa ajallista ja maantieteellistä vaihtelua kuntien oppilaitosympäristössä tapahtuvassa rikollisuudessa ja tutkia sen yhteyttä muihin haitallisiin ilmiöihin. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa rikollisuuden esiintymisestä oppilaitosympäristössä, jotta ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä voitaisiin suunnitella ja kohdentaa tehokkaammin. Aikaisemmissa tutkimuksissa oppilaitosympäristöjen rikollisuutta on tarkasteltu lähinnä yksittäisillä tilastoilla, jotka kuvaavat rikosten luonnetta tai niiden esiintyvyyttä koko maassa, mutta eivät ole tarkastelleet alueellisia eroja, mikä on tärkeää riskialueiden tunnistamiseksi.
Oppilaitosturvallisuudessa alueellista ja ajallista vaihtelua
Tulosten perusteella haasteellisimmat aluemuodostumat sijoittuvat lähinnä Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen sekä Kaakkois-Suomeen. Oppilaitosturvallisuuden näkökulmasta nämä muodostumat ja niihin kuuluvat kunnat ovat niitä, joissa oppilaitosympäristöissä tehtyjen rikosten kehitystä tulisi erityisesti seurata. Kuntaluokista rikoslakirikoksia esiintyy tekopaikkakirjauksilla mitattuna eniten kaupunkien läheisellä maaseudulla, pääkaupunkiseudulla ja kaupungeissa.
Oppilaitoksissa tapahtuvissa rikoksissa on myös ajallista vaihtelua. Väkivallan osalta lukuvuoden sisäistä vaihtelua esiintyy paljon vähemmän kuin omaisuusrikollisuudessa. Omaisuusrikollisuus oppilaitosympäristössä keskittyy lukuvuoden alku- ja loppuhetkiin, erityisesti syyskuukausiin, kun taas väkivaltarikollisuus on yleisimmillään loppusyksystä eli marraskuussa. Eri arkipäivistä eniten omaisuusrikollisuutta tapahtuu perjantaisin ja vähiten alkuviikosta maanantaisin ja tiistaisin. Eniten kirjauksia väkivallasta tehdään tiistaisin. Kellonaikojen perusteella väkivallanteoissa yleisin tapahtuma-aika on ollut kello 12 alkanut tunti. Nämä havainnot osoittavat, että nuorten kohtaamisiin ja koulupäivien valvontaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Poliisin tilastoilla ja Kouluterveyskyselyn tuloksilla ei vahvoja yhteyksiä
Artikkelissamme havaitsimme, että kuntakohtaisten THL:n Kouluterveyskyselyyn ja poliisin tilastoihin pohjautuvien aineistojen välillä ei esiinny kovinkaan vahvoja yhteyksiä. Kouluterveyskyselyyn perustuvan kouluväkivallan (kiusaamisen) kohteena olemisen ei havaittu olevan kuntatasolla yhteydessä poliisin tekopaikkakirjauksilla mitattuun rikollisuuden tasoon oppilaitosympäristössä. Myöskään yksinäisyys, ahdistuneisuus tai luvattomat poissaolot eivät näytä yhdistyvän tekopaikkakirjauksilla mitattuna rikosten esiintyvyyteen oppilaitosympäristössä.
Kouluterveyskyselyn tulokset voisivatkin toimia yhtenä potentiaalisena osoittimena rikollisuudelle, ja niitä voitaisiin hyödyntää kouluväkivallan ennaltaehkäisevässä ja väkivaltatapausten ennakoinnissa. Kouluterveyskysely voisi myös olla hyödyllinen tietolähde arvioitaessa kouluympäristössä tapahtuvien rikosten esiintyvyyttä ja oppilaitosturvallisuutta kuntien riskiarvioinneissa.
Monipuolinen tutkimustieto auttaa oppilaitosturvallisuuden kehittämistä
Paikallisen tutkimustiedon puuttuminen on heikentänyt mahdollisuuksia varautua oppilaitoksissa esiintyvään rikollisuuteen.
Tutkimuksemme tuottama tieto auttaa opetuksen järjestäjiä varautumaan oppimisympäristöissä esiintyvään rikollisuuteen ja arvioimaan oppilaitosturvallisuuden tilannetta Suomessa. Paikallisen tutkimustiedon puuttuminen on heikentänyt mahdollisuuksia varautua oppilaitoksissa esiintyvään rikollisuuteen. Lisäksi paikallisten esiintyvyyslukujen tuottaminen edellyttää spatiaalisen data-analyysin menetelmiä, jotka ovat yleistyneet tutkimuskäytössä vasta viime vuosina.
Rikollisuuden, oppilaitosturvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastelussa kaupungin tasolla saatu tieto ei yksinään riitä luomaan kattavaa tilannekuvaa. Jatkossa tarkastelu tulisi ulottaa kaupunginosatasolle, jotta paikalliset vaihtelut ja niiden syyt voidaan tunnistaa. Tämä mahdollistaa tarkemman ja kohdennetun tilannearvion ja edistää tarkoituksenmukaisten ennaltaehkäisevien toimien suunnittelua.
Mika Sutela, Olli Lehtonen & Henri Rikander
Mika Sutela on empiirisen rikosoikeustutkimuksen dosentti, Olli Lehtonen talousmaantieteen dosentti ja Henri Rikander poliisioikeuden dosentti Itä-Suomen yliopistossa.
Lisätietoa tutkimuksesta Edilex-artikkelissa 2024/5.
Kuva: Riikka Kostiainen