Kestävä kehitys vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja laajaa yhteistyötä
Kestävä kehitys on kestopuheenaihe tämän päivän julkisessa keskustelussa. Valtaosa suomalaisista tiedostaa maapallon kantokyvyn rajallisuuden ja kantaa siitä huolta. Media raportoi ilmastonmuutoksen haitallisista vaikutuksista ympäristölle ja ihmiskunnan ponnisteluista fossiiliperäisten kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Suomi tavoittelee nykyisen hallitusohjelman mukaisesti ilmastoneutraalia yhteiskuntaa vuoteen 2035 mennessä, mikä on 15 vuotta ennen Euroopan unionin tavoitetta. Siirtymä on tarkoitus toteuttaa kestävällä tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että on varmistettava suomalaisten hyvinvoinnin toteutuminen tulevaisuudessa luonnon kantokyvyn rajoissa, huolehtien samalla globaalista hyvinvoinnista ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä.
Kuten kaikki maailman maat, Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:ssa vuonna 2015 hyväksyttyä kestävän kehityksen Agenda2030 toimintaohjelmaa. Kyseessä on laaja viitekehys, joka sisältää ympäristöllisen kestävyyden lisäksi myös sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen ulottuvuudet. Toimintaohjelman tavoitteena on kääntää globaali kehitys uralle, jossa ihmisten hyvinvointi ja ihmisoikeudet, talouden vauraus ja yhteiskuntien vakaus turvataan ympäristön kannalta kestävästi. Se sisältää 17 tavoitetta ja toistasataa alatavoitteita, jotka kaikkien maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Toimintaohjelma korostaa tavoitteiden keskinäisriippuvuutta ja sen keskeinen kantava periaate on, että ketään ei jätetä jälkeen (Leave no-one behind). Agenda 2030 toimintaohjelman toimeenpanon on oltava suunnitelmallista ja sen edistymisestä raportoidaan säännöllisesti YK:lle.
Uusi Agenda2030-tiekartta viitoittaa Suomessa etenemistä kohti globaaleja kestävyystavoitteita
Valtioilla on päävastuu kestävän kehityksen toimeenpanosta. Suomessa työtä Agenda2030 toimintaohjelman kansallisessa toimeenpanossa ohjaa syksyllä 2020 valmistunut valtioneuvoston kestävän kehityksen selonteko, joka perustuu hallitusohjelman kirjauksiin. Muutos vaatii hallinnon toimien lisäksi kuitenkin koko yhteiskunnan – kuntien, yritysten, kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen – sitoutumista sekä yhteistyötä. Tätä työtä edistetään kestävän kehityksen toimikunnassa, jota johtaa pääministeri. Toimikunta hyväksyi vastikään valmistelemansa kansallisen Agenda2030-tiekartan. Tiekartta päivittää aiemman vuoden 2016 kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ”Suomi, jonka haluamme 2050”.
Laajapohjaisesti ja tiedeyhteisön tukemana valmisteltu tiekartta on suunnitelma siitä, millaisilla toimilla suomalainen yhteiskunta etenee kohti globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030 tavoitteita. Tiekartassa tunnistetaan kuusi yhteiskunnallista muutosta vaativaa aluetta ja viisi läpileikkaavaa tavoitetta. Nämä kuvastavat arvioinneissa esille nousseita, usein monimutkaisia haasteita, joiden ratkaisut eivät ole helppoja – liittyivätpä ne hiilijalanjäljen pienentämiseen, syrjinnän vähentämiseen tai oikeusvaltion instituutioiden toimivuuden turvaamiseen. Ajatuksena on, että muutos syntyy toimijoiden tekojen summana. Tiekartan pohjalta laaditaan toimikunnan tuleva strategia.
Suomen vahvuudet ovat sosiaalisessa ja taloudellisessa kestävyydessä ja heikkoudet ekologisessa kestävyydessä
Suomi on tällä hetkellä noin puolivälissä Agenda 2030 tavoitteiden saavuttamisessa. Syksyllä 2020 tehdyssä Agenda 2030 tiekartan esiselvityksessä tunnistettiin 44 alatavoitetta, joita Suomi ei ole vielä saavuttanut sekä 11 alatavoitetta, jotka on saavutettu, mutta joiden saavuttaminen on vaarantunut muun muassa ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden kasvun vuoksi. On tärkeää tiedostaa, että kestävä kehitys todella vaatii myös niin kutsutuilta kehittyneiltä mailta jatkuvaa työtä, jotta nykyiset saavutukset eivät laskisi ja saavuttamattoman tavoitteet saavutettaisiin.
Kuten muutkin Pohjoismaat, Suomi on joko saavuttanut tai lähellä saavuttaa monet kestävän kehityksen tavoitteet, jotka liittyvät sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Universaali pohjoismainen hyvinvointimalli on esimerkiksi onnistunut tuottamaan ihmisille paljon inhimillistä hyvää ja suotuisat olosuhteet yhteiskunnan kehittämiselle sekä korkealle luottamukselle. Yhteiskunta on rauhanomainen, oikeusjärjestelmä toimii ja korruptiota esiintyy vähän. Suomessa ei ole äärimmäistä köyhyyttä ja suhteellista köyhyyttä kokevatkin kuuluvat sosiaaliturvan piiriin. Suomalaiset ovat yksi maailman korkeimmin koulutetuista kansoista, ja Suomi on maailman turvallisin maa. Erityisiä haasteita ovat muun muassa yhteiskunnallinen, sukupolvelta toiselle periytyvä eriarvoistuminen, naisiin kohdistuva väkivalta sekä sukupuolten epätasa-arvoon liittyvät kysymykset.
Vaikka kehittämistä on kaikilla kestävyyden osa-alueilla, Suomen suurimmat kestävyyshaasteet liittyvät arviointien mukaan kuitenkin ekologiselle puolelle, esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoihin, ympäristön tilaan ja ilmastonmuutokseen sekä muiden maiden tukemiseen Agenda 2030:n toimeenpanossa. Suomalaisten nykyinen hyvinvointi perustuu toiminnalle, joka ylittää maapallon kantokyvyn asettamat rajat. Jos kaikki eläisivät kuten keskiverto suomalainen, tarvittaisiin peräti 3,5 maapallon edestä luonnonvaroja. Ekologista jalanjälkeä pienennettäessä on tärkeää ottaa huomioon toiminnan ulkoisvaikutukset, esimerkiksi päästöt tai muilla tavoilla kestämättömät tuotantotavat, jotka aiheutuvat Suomen rajojen ulkopuolelle.
Oikeusministeriön kestävän kehityksen visiossa jokainen on tärkeä
Oikeusministeriön toiminnan kannalta keskeiset kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimintaohjelmaa koskevat tavoitteet liittyvät sukupuolten tasa-arvoon, eriarvoisuuden vähentämiseen, vastuulliseen kuluttamiseen, ilmastotekoihin sekä rauhaan, oikeudenmukaisuuteen ja hyvään hallintoon.
Oikeusministeriön kestävän kehityksen visio painottaa demokraattista, perus- ja ihmisoikeudet turvaavaa oikeusvaltiota sekä kestävää oikeushallintoa. Turvallinen oikeusvaltio edellyttää perus- ja ihmisoikeuksien ja oikeusturvan yhdenvertaista toteutumista sekä hyvien väestösuhteiden, osallisuuden ja osallistumisoikeuksien vahvistamista. Näin ylläpidetään yhteiskuntarauhaa ja kansalaisten luottamusta. Vision läpileikkaavana tavoitteena on varmistaa jokaisen pääsy oikeuksiinsa, ja se, ettei ketään jätetä jälkeen kehityksessä.
Kestävän kehityksen visiota toimeenpannaan ministeriön perustoiminnassa ja erityisesti tulosohjauksen sekä kestävän kehityksen toimenpidesitoumusten keinoin. Sitoumuksilla halutaan torjua ihmiskauppaa, lisätä väestöryhmäkohtaisen tutkimustietoa, edistää kestävää kansainvälistä oikeusalan yhteistyötä sekä pienentää hallinnonalan hiilijalanjälkeä. Kestävää kehitystä edistetään ministeriön sisäisessä verkostotyössä ja sitä tarkastellaan parhaillaan myös oikeusministeriön strategian uudistamisessa.
Kestävä kehitys on yhä suurempi osa jokaisen valtiolla työskentelevän työnkuvaa. On tärkeää, että jokainen tunnistaa ja osaa edistää kestävää kehitystä omassa työssään. Uusi, valtiolla työskenteleville suunnattu kestävän kehityksen virtuaalikoulutus on tulossa eOppivaan huhtikuussa. Koulutusta valmistellaan ministeriöiden ja HAUS:n yhteistyönä.
Maria Wakeham-Hartonen
Kirjoittaja on erityisasiantuntija oikeusministeriössä ja on toiminut ministeriön kestävän kehityksen koordinaattorina.
