Haku

Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti on rikoksentorjuntaneuvoston tutkimusjaoston aloitteesta kehittänyt tietokantaa, joka koostaa olemassa olevaa kotimaista rikoksentorjunnan arviointitutkimusta.

Alkoholilla on varsin merkittävä osuus suomalaisessa väkivaltarikollisuudessa. Alkoholin käyttö ja erityisesti humalahakuinen juominen lisäävät riskiä sekä syyllistyä väkivaltarikokseen että joutua sen uhriksi.

Lapset ja nuoret kokevat esimerkiksi koulukiusaamista, seksuaalista häirintää tai väkivaltaa, kuritusväkivaltaa ja seurusteluväkivaltaa.

Poliisin tietoon tulee vuosittain noin 35 000–45 000 pahoinpitelyrikosta. Määrä vaihtelee jonkin verran vuosittain, mutta viime vuosina kehitys on ollut noususuuntainen. Vuonna 2025 pahoinpitelyrikoksia kirjattiin noin 45 000. Suurin osa rikoksista on lieviä tai perusmuotoisia pahoinpitelyitä. Törkeät pahoinpitelyt ja henkirikoksen yritykset ovat selvästi harvinaisempia.

Kyberrikollisuus on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Kyberrikollisuus kytkeytyy yhä tiiviimmin järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Rikoksia tehdään usein verkostomaisesti ja kansainvälisesti, ja digitaaliset ympäristöt mahdollistavat rikosten toteuttamisen laajassa mittakaavassa. Muutos ei koske pelkästään rikosten määrää, vaan myös niiden luonnetta. Kokonaisrikollisuustilastojen valossa haittaohjel...

Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä kasvoi Suomessa 1990‑luvulle asti, minkä jälkeen kokonaismäärä on pitkällä aikavälillä vähentynyt. Laskua selittävät muun muassa omaisuuden parempi suojaus, teknologinen kehitys sekä kulutustottumusten muutokset. Viime vuosien kehitys ei kuitenkaan ole ollut täysin tasainen. Tilastot osoittavat, että rikosten määrä pysyi 2000‑luvun puolivälissä vielä korkealla tasolla, noin 240 000–260 000 rikosta vuodessa.

Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan selvästi. Raiskauksia tuli viranomaisten tietoon 2 162 rikosta vuonna 2024 ja lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia puolestaan 3545 tapausta. Ilmoitetuista raiskauksista merkittävä osa saadaan selvitettyä, mutta selvitysaste on edelleen matalampi kuin monissa muissa väkivaltarikoksissa.

Jaoston tehtävänä on tarkastella rikoksentorjunnan ja sen tutkimuksen hyviä käytäntöjä, tehdä tutkimusaloitteita, osallistua rikoksentorjuntakatsausten valmisteluun ja seurata rikollisuustilanteen kehitystä.

Huumausainerikosten määrä kasvoi Suomessa voimakkaasti 1990‑luvulla ja jatkoi kasvuaan 2000‑ ja 2010‑luvuilla. Kasvu jatkui tasaisena vuoteen 2020 asti, jolloin saavutettiin huipputaso. Tämän jälkeen rikosten määrä laski, mutta on edelleen selvästi korkeammalla tasolla kuin aiempina vuosikymmeninä.

Suomessa henkirikoksen uhrina kuolee nykyisin yleensä noin 70–90 ihmistä vuodessa. Viimeisimpien tietojen mukaan määrä oli vuonna 2023 poikkeuksellisen matala, noin 60 tapausta, ja vuonna 2024 se nousi jälleen noin 90 tapaukseen. Vuonna 2025 taso oli noin 80 tapausta.

Rikosten ehkäisytoimia voidaan kohdistaa rikosten uhreihin ja niihin, joilla on erityinen riski joutua uhriksi. Rikoksen uhriksi joutuminen ei jakaudu tasaisesti, vaan uhrikokemukset kasaantuvat tietyille henkilöille.

Kustannustehokkaat ohjelmat ehkäisevät rikoksia ja tuovat yhteiskunnalle säästöjä.

Toimitus Haaste-lehteä julkaisevat rikoksentorjuntaneuvosto ja oikeusministeriö . Päätoimittaja (sivutoiminen) Tutkijatohtori Karoliina Suonpää , Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto Sähköposti: [email protected] Toim...

Rangaistusten ankaruus ja sisältö vaihtelevat tehdyn rikoksen ja sen aiheuttamien haittojen mukaan. Suomessa rangaistusten vaikutuksia rikollisuuteen tutkitaan ja rangaistusmuotoja kehitetään tutkimustiedon varassa.

Talousrikollisuus on pysynyt pitkällä aikavälillä määrällisesti melko vakaana, mutta sen luonne on muuttunut. Rikokset ovat yhä monimutkaisempia ja kansainvälisempiä. Vuonna 2024 viranomaisten tietoon tuli 3331 vero-, kirjanpito- ja velallisen rikosta. Mainittujen rikosten määrä näyttää jatkavan edellisten vuosien nousujohteisella suunnalla ja vuosien 2020 ja 2021 laskun jälkeen nousseen jälleen lähelle vuoden 2019 huippulukuja.

Naisten ja miesten kohtaaman väkivallan määrässä ei ole juurikaan eroja, mutta eroja on kuitenkin eri sukupuoliin kohdistuvan väkivallan muodoissa.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuudesta aiheutuvia haittoja, joista yksi on rikoksen pelko. Rikosuhritutkimusten mukaan noin kolmasosa suomalaisista pelkää väkivallan uhriksi joutumista iltaisin kodin ulkopuolella.

Työpaikkaväkivalta voi ilmetä fyysisenä väkivaltana, väkivallan uhkana, kiusaamisena tai ahdisteluna.

Rikollisuustilannetta Suomessa tarkastellaan pääosin poliisin tilastojen perusteella. Voidaan puhua kokonaisrikollisuudesta ja piilorikollisuudesta. Kokonaisrikollisuudesta voidaan arvioida laskemalla yhteen tilastoidun rikollisuuden ja oletetun piilorikollisuuden määrä. Piilorikollisuuden määrää kartoitetaan uhri- ja väestötutkimuksissa. Rikollisuuden taso vaihtelee eri aikoina yhteiskunnallisten muutosten ja olosuhteiden vaikutuksesta.

Lähisuhdeväkivalta on perheenjäsenten tai muiden läheisessä suhteessa elävien välistä ja usein kodeissa tapahtuvaa väkivaltaa.