Ensi- ja turvakotien liitto lähisuhdeväkivallan kaikkien osapuolten tukena
Ensi- ja turvakotien liitto (ETKL) on valtakunnallinen turvallisiin ihmissuhteisiin erikoistunut kansalaisjärjestö. Liitto koostuu keskusjärjestöstä ja 31 jäsenyhdistyksestä, joista 22 tarjoaa tukea lähisuhdeväkivallan kaikille osapuolille ympäri Suomen. Vuosittain Ensi- ja turvakotien liiton turvakodeista, avopalveluista ja chateista saa tukea turvallisempaan arkeen noin 12 000 lasta ja aikuista.
Jotta jokainen olisi turvassa
Ensi- ja turvakotien liitto on toiminut jo 80 vuotta haastavissa elämäntilanteissa elävien ihmisten tukena. Työ alkoi ensikodeista, joissa tuettiin äitejä ja vauvoja uuden elämänvaiheen äärellä. 1970-luvun lopulla toiminta laajeni perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyöhön ja ensimmäiset turvakodit avattiin Helsinkiin, Turkuun, Kotkaan ja Ouluun.
Siitä lähtien ETKL:ssa on tehty pitkäjänteistä ja asiantuntevaa työtä lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi ja väkivaltakokemuksista toipumisen tukemiseksi. Toiminta on vuosikymmenten aikana laajentunut ja kehittynyt vastaamaan muuttuvia tarpeita.
Yhdistysten ylläpitämät turvakodit ovat monille tuttu auttamisen muoto lähisuhdeväkivallan aiheuttamassa kriisitilanteissa, mutta vähemmän tunnettuja monelle ovat lähisuhdeväkivaltatyön avopalvelut. Niissä apua tarjotaan maksuttomasti ja matalalla kynnyksellä kaikille lähisuhdeväkivallan osapuolille, myös silloin kun tilanne ei edellytä turvakotijaksoa. Palveluihin voi hakeutua ottamalla yhteyttä itseä lähimpään jäsenyhdistykseen tai Apua väkivaltaan tai Onks ok -chattiin. Liiton lähisuhdeväkivallan vastaisella työllä edistetään tavoitetta, että jokainen voi elää turvassa lähisuhteissaan ilman pelkoa väkivallasta.
Ensi- ja turvakotien liiton työ perustuu keskeisiin kansallisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin ja suosituksiin. Suomi ratifioi vuonna 2015 Istanbulin sopimuksen eli Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Sopimus ohjaa vahvasti myös ETKL:n väkivaltatyötä ja liitto toteuttaa omalta osaltaan Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelmaa.
Lisäksi ETKL:n oma laatujärjestelmä ja perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön yhteiset laatukriteerit varmistavat työn yhdenmukaisuuden ja laadun. Laatua arvioidaan säännöllisillä auditoinneilla sekä tarjoamalla jäsenyhdistyksille koulutusta ja kehittämistukea.
Erityisosaamisena ilmiön kokonaisvaltainen tarkastelu
Ensi- ja turvakotien liiton erityispiirre väkivaltatyössä on se, että apua tarjotaan kaikille lähisuhdeväkivallan osapuolille. Tukea saavat lähisuhdeväkivaltaa kokeneet, sitä käyttäneet ja sille altistuneet lapset, nuoret ja aikuiset sekä heidän läheisensä.
Lähisuhdeväkivaltaa tarkastellaan kokonaisvaltaisena ilmiönä. Työ ei kohdistu vain yhteen ryhmään tai ilmiön osa alueeseen, vaan siinä huomioidaan erilaiset ihmissuhteet, rooliodotukset, lähisuhdeväkivallan sukupuolistuneisuus ja sen vaikutukset laajasti. Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa on keskeinen osa liiton asiantuntemusta.
Tekijöiden auttaminen on välttämätöntä
Suomessa lähisuhdeväkivallan tekijöille suunnatuista tukipalveluista vastaavat pääsääntöisesti kolmannen sektorin toimijat.
Lähisuhdeväkivallan vähentäminen edellyttää myös väkivaltaa käyttävien tukemista vastuun otossa ja väkivallattomuudessa. Istanbulin sopimus (artikla 16) velvoittaa Suomea tarjoamaan väkivallan katkaisuohjelmia, joiden tavoitteena on opettaa väkivallattomia toimintatapoja. Suomessa lähisuhdeväkivallan tekijöille suunnatuista tukipalveluista vastaavat pääsääntöisesti kolmannen sektorin toimijat ja Ensi- ja turvakotien liitto on keskeinen valtakunnallinen toimija lähisuhdeväkivallan tekijöiden auttamisessa.
ETKL:n palveluissa väkivaltaa käyttäneille on tarjolla lyhyempiä työskentelyjaksoja sekä pidempikestoisia ohjelmia. Oikeusministeriön hankerahoituksella kehitetty Turvallisille raiteille -lähisuhdeväkivallan katkaisuohjelma vastaa tarpeeseen valtakunnallisesti yhtenäisistä tekijätyön menetelmistä. Ohjelma perustuu kognitiivisbehavioraaliseen viitekehykseen ja motivoivaan haastatteluun, ja sen keskiössä ovat vastuunotto, uhrien turvallisuus ja väkivallan uusiutumisen ehkäisy. Ensi- ja turvakotien liiton keskusjärjestö koordinoi ohjelman koulutuksia ja jatkokehittämistä, sen toteuttamisen tukea sekä syventäviä koulutuksia. Ohjelmaan voivat kouluttautua sosiaali- ja terveys- sekä rikosseuraamusalan ammattilaiset, jotka työskentelevät julkisella ja kolmannella sektorilla.
Seurusteluväkivallan yleisyyden ja nuorille suunnattujen palveluiden puuttumisen vuoksi ETKL:ssa on kehitetty matalan kynnyksen työskentelymalli myös seurusteluväkivaltaa käyttäneiden tai siihen riskissä olevien nuorten kanssa työskentelyyn. Seurustelun turvallisille raiteille -työskentelymalli on kehitetty Väkivallattomuuden tukijat -hankkeessa (ESR+) ja se pohjautuu ETKL:n osaamiseen tekijätyöstä ja nuorten kanssa tehtävästä työstä. Mallin mukaiseen työskentelyyn koulutetaan ammattilaisia väkivaltatyön avopalveluista ja oppilashuollosta. Työskentelyn avulla voidaan tukea nuoria turvallisempaan toimintaan seurustelusuhteessa sekä katkaista väkivallan käyttöä varhaisessa vaiheessa.
Lisäksi ETKL vastaa Suomessa Lapsen kaltoinkohtelun katkaiseminen (LKK) -ohjelman koordinoinnista ja koulutuksista. Näyttöön perustuva ohjelma tukee perheitä, joissa vanhempi on kohdistanut lapseen kaltoinkohtelevia kasvatuskeinoja tai vanhemmalla on riski toimia kaltoinkohtelevasti. Ohjelmassa hyödynnetään psykoedukaatiota sekä motivoivan haastattelun ja kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Työskentely vahvistaa koko perheen turvataitoja, tukee vanhempia lopettamaan väkivaltaisen käyttäytymisen sekä auttaa lapsia toipumaan väkivaltakokemuksista. Ohjelman koulutukset on suunnattu ETKL:n jäsenyhdistysten työntekijöiden lisäksi muille lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Lähisuhdeväkivallan vähentäminen vaatii todellista sitoutumista
Suomen tilastot lähisuhdeväkivallasta ovat hälyttäviä ja suunta on saatava muuttumaan. Lähisuhdeväkivallan vähentäminen edellyttää vahvaa tahtoa, vaikuttavia rakenteita ja riittäviä resursseja myös valtiolta. Väkivallan vähentämiseen panostamisen sijaan väkivaltatyön tulevaisuutta varjostavat merkittävät rahoitusleikkaukset. Sote-alan järjestöjen rahoituksia on leikattu huomattavia summia vuodesta 2025 alkaen ja viimeisessä kehysriihessä tehtyjen päätösten myötä kokonaisleikkaukset nousevat 190 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa, että tämän hallituskauden aikana sote-järjestöjen rahoituksesta on leikattu pois puolet.
Turvakotitoiminnan rahoituksen siirtyminen valtiolle on ollut oikeansuuntainen ja vakauttanut näitä kriisipalveluja. Suuressa vaarassa ovat kuitenkin tällä hetkellä väkivaltatyön avopalvelut, joita rahoitetaan pääosin STEA-avustuksilla. Näihin avustuksiin kohdistuvat mittavat leikkaukset uhkaavat suoraan varhaista puuttumista lähisuhdeväkivaltaan, eri osapuolten auttamista väkivaltatilanteissa ja väkivallan uusiutumisen ehkäisyä.
Lähisuhdeväkivallan vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja kalliita niin inhimillisesti kuin yhteiskunnallisestikin.
Lähisuhdeväkivallan vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja kalliita niin inhimillisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Väkivalta heikentää työkykyä, lisää sairastavuutta ja siirtyy sukupolvelta toiselle. Jos tukipalveluita kavennetaan, seuraukset näkyvät raskaina vuosien päähän. Nyt tehtäviä päätöksiä tulisi tarkastella pitkällä aikavälillä ja kysyä, onko meillä todella varaa olla nyt panostamatta väkivallan ehkäisyyn.
Jaana Autto
Kirjoittaja työskentelee Ensi- ja turvakotien liitossa perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijana.
Tietoa palveluista Ensi- ja turvakotien liiton sivuilta
Kuva: Pixabay