Kuntoutusmalli vahvistaa rikoksettoman elämäntavan valmiuksia
Rikoksiin syyllistyneillä neurokirjon ihmisillä on usein erilaisia toimintakykyyn ja arjen selviytymiseen vaikuttavia haasteita. Neurovähemmistöön kuuluvien henkilöiden historiasta löytyy toistuvia kokemuksia väärinymmärretyksi tulemisesta, palvelujärjestelmän aukkoihin tippumisesta ja tarvitusta tuesta vaille jäämisestä. Neurokirjon piirteiden paremmalla tunnistamisella ja oikein kohdennetulla tuella voidaan vahvistaa rikoksettoman elämän valmiuksia ja ehkäistä rikollisuutta.
Revion AVO -hankkeen kuntoutus rakentui rikollisen tai riskikäyttäytymisen taustalla vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen ja niihin vaikuttamiseen. Kuntoutuksessa keskityttiin yksilöllisten tarpeiden perusteella toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden vahvistamiseen, vireystilan säätelyn, impulsiivisuuden hallinnan ja tunnesäätelyn taitojen kehittämiseen sekä vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen tukemiseen.
Yli kolmannes asiakkaiden yksilöllisistä tavoitteista kohdistui tunnesäätelyyn ja stressinhallintaan, ja lähes neljännes impulsiivisuuden hallintaan.
Tuen merkityksellisyys näkyi tuloksissa
Pilotin tulokset osoittivat selkeitä muutoksia asiakkaiden arjessa. Osallistujat kokivat tulleensa kuulluiksi poikkeuksellisen hyvin (9,9/10), ja kuntoutusjakso arvioitiin erittäin hyödylliseksi (9,3/10). Kuntoutusjakson aikana asiakkaiden tyytyväisyys elämään kasvoi ja psyykkinen hyvinvointi vahvistui. Samalla tunnesäätelyyn liittyvät haasteet vähenivät ja kyky valita tilanteeseen sopivia säätelykeinoja parani.
Impulsiivisen käyttäytymisen hallinta kehittyi erityisesti tilanteissa, joissa voimakkaat tai negatiiviset tunteet olivat aiemmin johtaneet hallitsemattomiin reaktioihin. Lisäksi asiakkaiden kyky toimia omien tavoitteidensa ja kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti vahvistui.
Kokemukset olivat osallistujille merkityksellisiä:
"Mielestäni Revion-kuntoutus on ollut kaiken kaikkiaan oman kuntoutukseni kulmakivi ja antanut minulle hurjan paljon ymmärrystä itsestäni, ympäröivistä ihmisistä ja lapsistani, kertoo eräs kuntoutukseen osallistunut."
"Kuntoutuksen myötä itseymmärrykseni on lisääntynyt valtavasti. Suhtauduin aiemmin autismipiirteisiini hyvin kielteisesti mutta ne huomioivan työskentelyn myötä olen oppinut myötätuntoa itseäni kohtaan, kuvaa toinen kuntoutuksessa mukana ollut."
Oikea tuki on sekä yksilön että yhteiskunnan etu
Hankkeen tulokset heijastuvat laajemmin yhteiskunnalliseen turvallisuuteen. Asiantuntijoiden mukaan kyse ei ole pelkästään yksilön hyvinvoinnin lisääntymisestä, vaan myös rikoksentorjunnan keskeisestä työkalusta.
– Riskikäyttäytymiseen vaikuttaminen tekee ymmärrettävästi yhteiskuntaa turvallisemmaksi, mutta lähtökohtaisesti on myös yksilön etu. Riskikäyttäytymiseen vaikuttaminen perustuu kuitenkin pitkälti henkilön elämänlaadun parantamiseen, tukemalla heitä löytämään oma paikkansa yhteiskunnasta ja keinoja selvitä vaikeuksiensa kanssa, sanoo HUS:n Psykiatrian tehostetun osastohoidon ja oikeuspsykiatrian yksikön ylilääkäri Joni Liskola.
Liskolan mukaan kohderyhmän tarpeisiin vastaaminen on monesti haastavaa ja vaatii useiden alojen asiantuntijoiden yhteistyötä.
– Kyseisen ryhmän potilaille voi olla vaikea löytää paikkaa palvelujärjestelmästä, sillä tarpeet ovat yksilöllisiä ja erityisiä, ja vaatii toisinaan useita eri alojen ammattilaisia pohtimaan tilannetta ja tukemaan kuntoutusta. Kun oikea porukka saadaan kasattua, tulokset ovat olleet usein kuitenkin erinomaisia.
Suomalainen kuntoutusmalli kiinnostaa kansainvälisesti
Revion-kuntoutus palkittiin vuonna 2024 kansallisessa rikoksentorjuntakilpailussa ja se sijoittui samana vuonna hopealle Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa. Euroopan kilpailun tuomaristo kiitti erityisesti hankkeen selkeää kohderyhmäpainotusta ja vahvaa tieteellistä perustaa.
Hanke on sittemmin herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisillä foorumeilla, ja se on ollut esillä esimerkiksi eurooppalaisen kuntoutusverkoston (The European Platform for Rehabilitation EPR) ja eurooppalaisen autismijärjestön (Autism Europe) tilaisuuksissa. Tulevana kesänä hanke on esillä kontekstuaalisen käyttäytymistieteen yhdistyksen (Association for Contextual Behavioral Science ACBS) maailmankonferenssissa.
Autismisäätiön projektipäällikkö Sanna Kara korostaa hankkeen ainutlaatuisuutta:
– Kohderyhmän tarpeet jää vankiloissa usein tunnistamatta. Neurokirjolla olevien vankien tarpeisiin kehitettyä, vastaavan kaltaista yksilökuntoutusinterventiota ei ole ollut aikaisemmin Suomessa, eikä tietojemme mukaan ulkomaillakaan. Kuntoutusta pidetään ulkopuolisten arvioiden mukaan lupaavana, innovatiivisena ja dokumentoidusti tuloksellisena.
– Revion AVO -hankkeen tulokset yhdessä kerätyn palautteen sekä työntekijöiden havaintojen kanssa antavat positiivisia viitteitä Revion-kuntoutuksen vaikuttavuudesta myös vankilasta vapautumisen nivelvaiheessa ja oikeuspsykiatrisen avohoidon piirissä oleville. Huomioitavaa kuitenkin, että tarkempi arviointi vaatisi laajemman aineiston, Kara jatkaa.
Yhteistyö Rikosseuraamuslaitoksen kanssa vahvistaa vaikuttavuutta
Kuntoutusmallin vahvuus perustuu sen tieteelliseen perustaan ja vaikuttaviksi todettuihin menetelmiin. Kuntoutusta on kehitetty tiiviissä yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa, mikä on saanut laajasti arvostusta. Yhteistyömallin kautta on pystytty tukemaan neurokirjon ihmisten tarpeisiin vastaavaa kuntoutusta sekä lisäämään muiden ammattilaisten osaamista kohderyhmän tukemisessa.
Kehitetty malli vastaa selkeään tarpeeseen. Se tukee sekä yksilöitä että yhteiskuntaa vähentäen riskejä siellä, missä saaduilla vaikutuksilla on suurin merkitys.
Jonna Nurminen & Sanna Kara
Jonna Nurminen on viestintä- ja markkinointipäällikkö ja Sanna Kara projektipäällikkö Autismisäätiössä.
Kuva: Autismisäätiö