Monimuotoiset kansalaisjärjestöt ovat yhteinen asia
Suomalaisilla on vahvat perusteet olla ylpeitä demokratiastaan. Suomi kuuluu maailman vakaimpiin demokratioihin, mikä näkyy kansalaisten korkeassa luottamuksessa julkiseen hallintoon. Silti moni kokee osattomuutta, eikä koe tulevansa kuulluksi tai kohdatuksi yhdenvertaisesti.
Avoin ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on ollut keskeinen osa myönteistä demokratiakehitystä ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, jossa myös kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli viranomaisten rinnalla. Tutkimukset osoittavat, että valtio ja kansalaisyhteiskunta ovat perinteisesti nähneet toisensa kumppaneina. Luottamukseen perustuva suhde on edelleen vahva, mutta vastavuoroinen kumppanuus tai kansalaisyhteiskunnan laajat toimintamahdollisuudet eivät ole itsestäänselvyys.
Kansalaislähtöisen päätöksenteon vahvistaminen ja kumppanuuden syventäminen kansalaisyhteiskunnan kanssa auttavat saamaan aikaan parempia päätöksiä puntaroimalla ja perustelemalla niitä. Julkinen hallinto hyötyisi siitä, että se ymmärtäisi kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen monimuotoista toimintaa entistä paremmin.
Kansalaistoiminta on monimuotoista ja muutoksessa
Kansalaisyhteiskunta tarkoittaa sitä, että kansalaiset toimivat vapaaehtoisesti yhdessä ja yhteisten päämäärien hyväksi. Kansalaiset osallistuvat ja toimivat esimerkiksi kansalaisjärjestöissä, joiden toiminta hyödyttää paitsi jäseniä myös toimintaan osallistuvia ja toiminnan kohderyhmiä. Kansalaisjärjestöillä on myönteinen panos yhteiskunnalle. Kansalaisareenan laskelman mukaan vapaaehtoistoiminnan vuotuinen arvo Suomelle on 3,2 miljardia euroa.
Suomessa on yli 108 000 rekisteröityä yhdistystä, ja määrä kasvaa edelleen. Yhdistysmuotoinen kansalaistoiminta on säilynyt suosittuna, sillä Tilastokeskuksen mukaan osallistumisosuus yhdistystoimintaan on säilynyt väestön tasolla lähes ennallaan läpi 2000-luvun.
Vuonna 2017 yhdistystoimintaan osallistui yli puolet kymmenen vuotta täyttäneestä väestöstä, mutta miltä harrastusmahdollisuuksien, lähipalveluiden tai vertaistuen tulevaisuus näyttävät eri puolilla Suomea, jos kansalaisjärjestöjen toiminta tai järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan osallistuminen vähenevät?
Väestönkehitys sekä eriytyminen ja eriarvoistuminen vaikuttavat osallisuuteen ja yhteiskunnan eheyteen ja sitä kautta luottamukseen. Luottamusta voidaan puolestaan rakentaa vahvistamalla kansalaisten osallistumista ja edistämällä päätöksenteon avoimuutta.
Kansalaisjärjestöille myönnettävät valtionavustukset vähenevät
Kansalaisyhteiskuntatutkimukset kuvaavat kansalaisjärjestöjen ammattimaistumista. Julkinen hallinto odottaa kansalaisjärjestöiltä yhä selkeämpää näyttöä toimintansa tuloksista ja vaikutuksista, mikä on osaltaan lisännyt hallinnon ja johtamisen kehittämistä sekä henkilöstömäärän kasvua viime vuosikymmeninä. Harkinnanvaraisten valtionavustusten myöntäminen on myös ohjannut tähän suuntaan.
Kansalaisjärjestöjen toimintaan myönnetään valtionavustuksia, koska ne vastaavat toiminnallaan muuttuviin tarpeisiin yhteiskunnassa. Kansalaisjärjestöille myönnettävien valtionavustusten määrä on vähentynyt viime vuosina merkittävästi osana valtiontalouden säästöjä, mikä näkyy Tutki avustuksia -palvelussa. Muutosta selittää myös vuoden 2024 alussa uudistunut rahoitusmalli.
Kansalaisjärjestöjen ja valtionapuviranomaisten kumppanuuden syventäminen valtionavustustoimintaa suunniteltaessa ja arvioitaessa on entistä tärkeämpää valtionavustusten yhteiskunnallisen merkityksen ymmärtämiseksi. Valtionavustusten vaikutusten arvioinnin, varainhankinnan ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on yhteinen haaste ratkaistavaksi, sillä kansalaisjärjestöjen rooliin nojataan myös yhteiskunnan kriisinkestävyydessä ja kokonaisturvallisuudessa sekä rikoksentorjunnassa.
Kansalaisjärjestöstrategia linjaa toimintaedellytysten kehittämisestä
Valtionavustukset eivät ole ainoa tapa tukea kansalaisjärjestöjen toimintaa. Myös kansalaistoimintaa edistävä sääntely ja kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus osallistua julkiseen päätöksentekoon ovat keskeisiä. Kuluvalla hallituskaudella kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä on kehitetty kansalaisjärjestöstrategian ja siihen kuuluvien säädöshankkeiden ja selvitysten avulla.
Kansalaisjärjestöstrategian tavoitteena on muun muassa laajentaa kansalaisjärjestöille osoitettavien lahjoitusten verovähennyskelpoisuutta, kuten selvityshenkilönä toiminut tohtori Pentti Arajärvi esitti jo vuonna 2006. Varainhankinta vahvistaisi kansalaisjärjestöjen omavaraisuutta, mutta lahjoittamisen kulttuurin kehittäminen vie aikaa. Pohjoismaisen lahjoittajatutkimuksen mukaan Suomi jää lahjoittamisessa edelleen jälkeen muista Pohjoismaista.
Kansalaisjärjestöstrategian tavoitteena on myös lisätä kansalaisjärjestöjen EU-rahoitteisten hankkeiden määrää. Osarahoituksen ja rahoituspalveluiden kehittäminen vahvistaisivat arvioinnin mukaan kansalaisjärjestöjen valmiuksia hakea ja hyödyntää hankerahoitusta, jossa on vielä käyttämätöntä potentiaalia.
Euroopan unionin uusi kansalaisyhteiskuntastrategia korostaa osallisuuden lisäksi myös kansalaisyhteiskuntarahoituksen merkitystä. Euroopan komissio on ehdottanut AgoraEU:ta EU:n uudeksi kulttuurin, median ja kansalaisyhteiskunnan rahoitusohjelmaksi, mikä toteutuessaan tarkoittaisi merkittävää EU-rahoituksen kasvua vuonna 2028 alkavalle rahoituskaudelle. Varhainen kumppanuus kansalaisjärjestöjen kanssa voi lisätä Suomen EU-rahoitussaantoa tulevalla seitsenvuotiskaudella, ja kumppanuudesta on tarkoitus keskustella syksyllä 2026 myös avoin demokratia -verkostossa.
Kumppanuus konkretisoituu kansalaisjärjestöakatemiassa
Julkisen hallinnon ja kansalaisjärjestöjen kumppanuus konkretisoituu muun muassa yhteisessä kansalaisjärjestöakatemiassa, jossa virkahenkilöt ja viranhaltijat sekä kansalaisyhteiskuntatoimijat oppivat yhdessä ja syventävät ymmärrystä yhteiskunnallisista ilmiöistä. Maaliskuun 2027 akatemia on jo kymmenes.
Yhteiskunnallinen osallisuus rakentuu arjen kohtaamisissa ja paikallisissa yhteisöissä.
Viimeisimmässä akatemiassa keskusteltiin nuorten huomisesta, joka oli myös tämän kevään kansallisten dialogien teema. Keskustelijoiden mukaan yhteiskunnallinen osallisuus rakentuu arjen kohtaamisissa ja paikallisissa yhteisöissä. Rakentava keskustelukulttuuri antaa luvan olla eri mieltä ja muuttaa mieltään – vastakkain asetutaan vain, jotta toista kuullaan paremmin.
Ennen akatemiaa käydyn verkkokeskustelun viesti oli samansuuntainen korostaessaan myös kansalaisjärjestöjen merkitystä yhteiskunnassa. Kansalaisjärjestöt tarjoavat jatkossakin tilan arvoihin perustuvalle toiminnalle ja kulkevat ihmisten rinnalla myös yhteiskunnan marginaaleissa, jotta kaikkien ääni kuuluisi ja vaikuttaisi päätöksenteossa.
Osallistu avoimen hallinnon toimintaan
Kansalaistoiminta on muutoksessa, ja julkisen hallinnon on vahvistettava kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallisuutta ymmärtääkseen kansalaisyhteiskunnan tilaa ja tulevaisuutta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kansalaiset otetaan mukaan keskusteluun päätöksiä valmisteltaessa ja että kansalaisjärjestöt ovat yhdessä mukana kehittämässä yhteiskuntaa, myös vähentämässä eriarvoisuutta ja osattomuutta.
Sitra tutkii tänä keväänä kansalaisjärjestöjen osallisuuden kokemusta valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Kansalaisjärjestöjä kutsutaan vastaamaan mm. kyselyyn, joka on auki 14.6.2026 saakka. Tutkimus on osa hanketta, jonka tavoitteena on lisätä hallinnon avoimuutta ja luottamusta laajentamalla kuulemisen ja osallistumisen vaikutuksia. Hankkeessa kehitettävä digitaalinen apuri auttaisi valmistelijoita hyödyntämään hyviä osallistumisen menetelmiä aiempaa laajemmin ja lisäämään yhdenvertaisuutta.
Kansalaisjärjestöstrategian toteuttaminen jatkuu oikeusministeriön koordinoimana huhtikuuhun 2027 asti. Strategia on herättänyt kiinnostusta EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä, ja Suomea on myös pyydetty sparraamaan muita maita vastaavissa strategiahankkeissa, viimeisimpänä Latviassa. Voit tutustua strategiaan ja tutkia kansalaisjärjestöjä koskevia tietoja tarkemmin oikeusministeriön hankesivulla ja liittyä mukaan valtiovarainministeriön avoin demokratia -verkostoon osoitteessa avoinhallinto.fi.
Mikko Lehtonen & Maria Wakeham-Hartonen
Mikko Lehtonen toimii erityisasiantuntijana valtiovarainministeriön avoimen hallinnon tiimissä ja valmisteli kansalaisjärjestöstrategiaa yhdessä oikeusministeriön erityisasiantuntija Maria Wakeham-Hartosen kanssa.
Kuva: Riikka Kostiainen