Tavoitteena rikokseton elämä
Suomalainen kriminaalipoliittinen keskustelu on muuttunut merkittävästi viime vuosina, siirtyen perinteisestä, hyvinvointivaltion periaatteisiin pohjautuvasta linjasta kohti ankarampaa ja osin tunnevetoisempaa otetta. Keskustelu on vilkastunut erityisesti nuorisorikollisuuden, jengiväkivallan ja Ruotsin tilanteen myötä.
1960-luvulta saakka jatkunut tavoitteellinen työ vankiluvun vähentämiseksi on korvautunut ankarampien ja tuntuvampien seuraamusten tavoittelulla. Samaan aikaan kun vankiluku kasvaa ja uusia, kalliita vankilapaikkoja järjestetään, leikataan mittavalla tavalla sosiaaliturvaa sekä sosiaali- ja terveyspalveluja. Leikkaukset ja vankiloiden yliasutustilanne heikentävät mahdollisuuksia kuntouttaviin ja muutosprosessia tukeviin palveluihin.
Tutkittu tieto korostaa tuen tarvetta
Vuonna 2023 tehdyn suomalaisen tutkimuksen mukaan vankien terveys ja hyvinvointi on muuhun väestöön verrattuna selvästi heikompaa. ADHD-oirekuva on tunnistettu lähes puolella ja jopa 87 prosentilla vangeista oli elämänsä aikana ollut päihdehäiriö. Lisäksi useammalla kuin joka toisella vangilla ei ole asuntoa odottamassa vapautumisen jälkeen tai tilanne on epävarma. Vankien osallisuuden kokemus jää selvästi muuta aikuisväestöä matalammaksi. Myös vangittujen vanhempien lapsilla on huomattava avun ja tuen tarve sekä kohonnut riski mielenterveyden ongelmiin.
Kesällä 2021 Rikoksettoman elämän tukisäätiön eli RETSin toteuttamassa kyselyssä vankilassa olevat henkilöt kuvasivat tarvitsevansa vapautumisen jälkeen tukea useilla elämän osa-alueilla. Avun tarpeet liittyivät erityisesti asumiseen, toimeentuloon, rikoksettomaan elämään, päihteettömyyteen, mielekkääseen tekemiseen sekä ihmissuhteisiin ja henkiseen hyvinvointiin. Osa vastaajista kuvasi tarvitsevansa apua lähes kaikkeen.
RETSin pitkät juuret rikollisuuden ehkäisyssä
Rikoksettoman elämän tukisäätiö RETSin toiminta pohjautuu erilaisiin palvelutarpeisiin. Säätiöllä on kuitenkin poikkeuksellisen pitkä historiallinen jatkumo: nykyinen tukisäätiö perustettiin vuonna 2001 jatkamaan Kriminaalihuoltoyhdistyksen järjestötehtäviä, mutta sen juuret ulottuvat 1800-luvulle. Jo tuolloin alettiin ymmärtää vankien ihmisarvo sekä tarve tukea heitä vapautumisen jälkeen rikoksettomaan elämään. Varhaisiin toimintamuotoihin kuuluivat muun muassa vapaaehtoiset vankilakäynnit, työpaikkojen järjestäminen, vapautuvien vankien valvonta sekä turvakotitoiminta.
Säätiön perustehtävä on pysynyt vuosien saatossa pitkälti samansuuntaisena, vaikka toimintatavat ovat muuttuneet. RETS on erikoistunut työskentelemään rikoksia tehneiden henkilöiden sekä heidän läheistensä kanssa. Alalla toimijoita on vähän. RETSin erityispiirteenä on, ettei se tuomitse eikä pane täytäntöön seuraamuksia, mikä on monille palveluihin hakeutuville tärkeää. On merkityksellistä, että on paikka, jossa ihminen kokee tulevansa kohdatuksi ja tervetulleeksi.
RETSissä rikokseton elämä ymmärretään laajasti: säätiö edistää sitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa tukea yksilöille ja heidän läheisilleen, päihteettömien yhteisöjen ylläpitämistä sekä vaikuttamistyötä.
Rikoksettoman elämän tukeminen käytännössä
Rikoksettomaan elämään siirtyminen ei tapahdu yhdessä hetkessä. Usein se alkaa pienistä asioista: siitä, että löytyy paikka, johon voi tulla ilman pelkoa leimaamisesta, ihminen joka kuuntelee tai tunne siitä, ettei ole tilanteensa kanssa yksin. RETSin toiminnassa ketään ei määritellä menneisyyden tai aiempien tekojen kautta. Tervetulleita ovat kaikki, jotka kokevat tarvitsevansa tukea rikoksettomaan elämään.
Monelle ensimmäinen kosketus RETSiin on vertaistoiminta. Helsingin Rediksessä ja Raittilassa tai Kouvolan kohtaamispaikassa arki rakentuu tavallisista asioista: kahvikupista, yhteisestä tekemisestä ja keskusteluista, joissa ei tarvitse selittää itseään alusta asti. Päihteettömät kohtaamispaikat tarjoavat turvallisen ympäristön, jossa yhteisö muovaa toimintaa yhdessä. Joku haluaa liikkua, toinen opetella arjen taitoja, kolmas pohtia opiskelua tai työllistymistä. Samalla syntyy kokemus osallisuudesta ja siitä, että omalla läsnäololla on merkitystä.
Erityisen tärkeää rinnalla kulkeva tuki on nuorille, joiden elämässä rikokset tai väkivalta ovat alkaneet näyttäytyä normaalina osana arkea.
Erityisen tärkeää rinnalla kulkeva tuki on nuorille, joiden elämässä rikokset tai väkivalta ovat alkaneet näyttäytyä normaalina osana arkea. REILI-hankkeessa nuori kohtaa ammattilaisen lisäksi vertaisen, jolla on omakohtaista kokemusta samankaltaisista tilanteista. Juuri vertaistuki voi tehdä kohtaamisesta uskottavan ja vahvistaa uskoa muutoksen mahdollisuuteen.
Käytännön elämässä muutokseen tarvitaan myös konkreettisia asioita. Asunto, toimeentulo, opiskelu tai työ voivat ratkaista sen, jääkö rikokseton elämä toiveeksi vai muuttuuko se todellisuudeksi. RETS tarjoaa asumispalveluohjausta ja sosiaalihuoltolain mukaista tuettua asumista, ja sillä on noin sata hajasijoitettua asuntoa pääkaupunkiseudulla.
Oppimisvalmennuksessa tuetaan ihmisiä, joiden koulutuspolut ovat aiemmin katkenneet tai oppiminen tuntuu vaikealta. Hook-hankkeessa etsitään uusia tapoja vahvistaa työelämäosallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä.
Rikos ei kuitenkaan kosketa vain yhtä ihmistä. Sen vaikutukset ulottuvat läheisiin, parisuhteisiin ja lapsiin. RETSin lapsi- ja läheistyössä tuetaan perheitä tilanteissa, joissa häpeä, epävarmuus tai pitkät erossaolot kuormittavat ihmissuhteita. Naiserityisessä työssä huomioidaan rikostaustaisten naisten erityiset kokemukset ja tarpeet.
Moni RETSin asiakkaista kohtaa myös tilanteita, joissa palvelujen tai etuuksien saaminen tuntuu vaikealta. Asiamiestoiminnassa autetaan esimerkiksi asumiseen, sosiaaliturvaan, lastensuojeluun tai vankeusaikaisiin asioihin liittyvissä kysymyksissä. Kyse ei ole vain lomakkeista tai viranomaisasioista, vaan siitä, ettei ihminen jäisi yksin järjestelmän keskelle. Samalla RETS tekee vaikuttamistyötä ja koordinoi verkostoja rikostaustaisten ihmisten aseman parantamiseksi sekä kuntoutuspainotteisen kriminaalipolitiikan edistämiseksi.
RETSin työssä rikokseton elämä ei näyttäydy yksittäisenä onnistumisena tai täydellisenä suunnanmuutoksena. Se rakentuu vähitellen turvallisista kohtaamisista, luottamuksesta ja mahdollisuudesta nähdä itsensä muutenkin kuin rikostaustan kautta.
Rahoitukselliset haasteet
RETSin toimintojen rahoitus tulee pääosin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustuksista. Samalla kun yhteiskunnallinen keskustelu korostaa turvallisuutta, ennaltaehkäisyä ja kustannusvaikuttavuutta, valtionavustuksiin kohdistuvat leikkaukset heikentävät juuri näitä tavoitteita tukevia toimijoita.
Rikoksettoman elämän tukisäätiön kaltainen järjestö toimii alueella, jossa julkinen sektori ei yksin riitä. Leikkaukset eivät tarkoita vain supistuvia toimintoja, vaan myös vähemmän tukea vapautumisvaiheessa, vähemmän aikaa kohdata ihminen ja vähemmän mahdollisuuksia katkaista rikoskierre.
Kriminaalipolitiikan näkökulmasta tämä on lyhytnäköistä. Rikoksettomaan elämään tukeminen on investointi, jonka hyödyt näkyvät hitaasti mutta laajasti. Rikoksettoman elämän tukisäätiön yli satavuotinen tausta haastaa kysymään, millaista kriminaalipolitiikkaa Suomessa halutaan harjoittaa: sellaista, joka reagoi seurauksiin, vai sellaista, joka rakentaa edellytyksiä rikoksettomalle elämälle.
Sanna Sunikka
Kirjoittaja on Rikoksettoman elämän tukisäätiön toimitusjohtaja.
Rikoksettoman elämän tukisäätiö (RETS)
- Perustettu: 2001 (juuret 1800 luvun kriminaalihuoltotyössä)
- Toiminta ala: RETS edistää rikoksia tehneiden ja heidän läheistensä hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa.
- Keskeiset toimintamuodot:
- neuvonta ja asiamiespalvelut
- lapsi ja läheistyö
- asunnottomuuden vähentäminen
- apu oppimisen pulmiin
- vertaistuki ja kohtaamispaikkatoiminta
- ammattilaisten koulutus ja asiantuntijatyö
- vaikuttamistyö
- Toiminta alue: valtakunnallinen.
- Rahoitus: pääosin sosiaali ja terveysalan järjestöille tarkoitetut valtionavustukset.
- Missio: uusintarikollisuuden vähentäminen ja rikoksettomien elämänpolkujen vahvistaminen.
Kuva: Pixabay