Vankimäärän ennustamiseen on kehitetty malli
”Mitä vankiluvulle tapahtuu seuraavaksi? Taittuuko nousu vai jatkuuko kasvu? Tuoreimmat vankiluvun kuukausitason tiedot eivät anna aihetta erityisempään optimismiin.” Näin totesi Tapio Lappi-Seppälä tämän samaisen lehden artikkelissa vuonna 2003 (Vankiluvut – vielä kerran, Haaste 4/2003, s. 11).
Tilastojen perusteella tilanne oli tuolloin hyvin samankaltainen kuin nyt: Pitkään jatkuneen laskun jälkeen vankimäärä oli lähtenyt jyrkkään kasvuun, mikä aiheutti huolta vankeinhoidossa. Vuonna 2003 keskimääräinen vankimäärä oli samalla sataluvulla kuin viime vuonna, ja tuolloin kasvun huippu saavutettiin vuonna 2005, jolloin vankimäärä nousi noin 3 900 vankiin. Tuolloin vankipaikkoja oli kuitenkin tarjolla vielä noin 3 500 vangille, joten vankiloiden yliasutuksen kannalta tilanne ei ollut aivan niin tukala kuin tällä hetkellä.
Vankimäärä kasvanut vauhdilla
Koronavuosien jälkeen Suomen vankimäärä on kasvanut merkittävästi. Vuodesta 2005 alkanut laskutrendi kääntyi 2022, ja viime vuonna vankimäärä saavutti vuoden 2007 tason, eli vankimäärä kasvoi kolmessa vuodessa yhtä paljon kuin se oli laskenut noin 15 vuodessa. Samaan aikaan vankipaikkojen määrä on pysytellyt viime ja tällä vuosikymmenellä noin 3 000 paikan tuntumassa, ja viime vuonna oltiinkin ensimmäisen kerran vuoden 1980 jälkeen tilanteessa, että vankeja oli yli 500 enemmän kuin vankipaikkoja.
Kuvio 1. Vankipaikat ja keskimääräinen vuosittainen vankiluku 1974–2025.
Olemmekin samanlaisten pohdintojen edessä kuin vuonna 2003. Jatkuuko vankimäärän kasvu lainsäädännön muutosten ja toisaalta rikollisuuteen liittyvien tekijöiden vuoksi, vai toistaako historia itseään ja kääntää vankikäyrän laskuun muutaman vuoden sisällä? Näitä pohdintoja selkiyttämään Rikosseuraamuslaitos on alkanut ennustaa vankimäärän kehitystä säännöllisesti.
Rikollisuuden kehityksestä ei voi vetää suoria päätelmiä vankimäärän kehitykseen.
Periaatteessa vankimäärän ennustaminen on yksinkertaista. Tilastot kertovat rikollisuuden kehityksestä, ja toisaalta vankeuksiin vaikuttavat lainmuutokset ovat yleensä jo hyvissä ajoin tiedossa. Rikollisuuden kehityksestä ei voi kuitenkaan vetää suoria päätelmiä vankimäärän kehitykseen, koska ajat rikoksen tekopäivästä vankeuden alkamiseen vaihtelevat, tuomiot vaihtelevat ja myös mahdollinen tutkintavankeus pitäisi ottaa huomioon. Lakimuutosten vaikutuksetkaan eivät ole aina suoraviivaisia, ja ne voivat jakautua pitkälle ajanjaksolle.
Rikosseuraamuslaitoksen ennustemalli
Rikosseuraamuslaitoksessa alettiin kehittää laskennallista mallia vankimäärän ennustamiseksi syksyllä 2024. Samalla kuitenkin havaittiin, että pandemian aiheuttamat toimenpiteet ja rajoitukset sekoittivat kaikkia tilastoja niin paljon vuosina 2020–2022 ja ainakin osittain vielä 2023, että korona-ajan tilastot eivät ole käyttökelpoisia minkäänlaisen mallin tai ennusteen pohjana.
Niinpä päädyttiin hyvin yksinkertaiseen trendilaskelmaan, jossa vankimäärä lasketaan saapuvien ja vapautuvien vankien perusteella. Saapuva vanki on vankilaan ehdotonta vankeusrangaistusta, sakon muuntorangaistusta suorittamaan tuleva vanki tai tutkintavanki. Vapautuva vanki on vanki, joka on suorittanut rangaistuksen kokonaan, päästetään ehdonalaiseen vapauteen tai vapautetaan tutkintavankeudesta. Valvotussa koevapaudessa olevat lasketaan vielä vankimäärään mukaan.
Ennustemallissa vapautuvat vangit vähennetään kuukausi kerrallaan sen hetkisestä vankimäärästä ja samalla lisätään saapuvat vangit. Jatkamalla laskentaa eteenpäin kuukausi kerrallaan saadaan jokaiselle kuukaudelle vankimäärä, josta lasketaan koko vuoden keskimääräinen vankimäärä.
Vankeusajat pidentyneet
Kun verrataan saapuneiden ja vapautuneiden vankien määrän kehitystä menneinä vuosina, niin havaitaan, että viime vuosien kasvu vankimäärässä johtuu suurelta osin vapautumisen hidastumisesta, joka edelleen johtuu vankeusaikojen pidentymisestä. Vankeja ei vapaudu samaan tahtiin kuin vankeja saapuu. Kun verrataan vuosia 2019 ennen korona-aikaa ja vuotta 2024 koronan jälkeen, niin voidaan arvioida, että vankeuksien kestojen pidentyminen on aiheuttanut vankimäärän kasvusta noin kaksikolmasosaa ja saapuvien vankien määrän lisäys noin yhdenkolmasosan.
Ennustemallissa oletetaankin, että vankeusaikojen pidentyminen jatkuu edelleen. Tämä nostaa vankimäärää merkittävästi vielä muutaman vuoden, mutta kasvu tasaantuu pikkuhiljaa. Kun otetaan lisäksi huomioon lainsäädännön muutosten arvioidut vaikutukset, niin vankimäärä saavuttaa neljäntuhannen vangin rajan ennen vuosikymmenen vaihtumista.
Kuvio 2. Keskimääräinen vuosittainen vankimäärä, toteuma 2007–2025, ennuste 2026–2031.
Koska ennustemalli on trendilaskelma, se ei ota huomioon tekijöitä, jotka voivat kääntää trendin. Tällaisia voivat olla esim. iso lainsäädännön muutos tai rikollisuuden kehittyminen odottamattomaan suuntaan. Tämän takia trendin muutosta on syytä tarkastella erikseen rikollisuutta kuvaavien tilastojen avulla.
Ennustemallin kehittämistä jatketaankin Rikosseuraamuslaitoksen ja oikeusministeriön yhteistyönä. Kuten Tapio-Lappi-Seppälä totesi samaisessa Haasteen artikkelissa jo vuonna 2003, niin ”lopputuloksen ratkaisee seuraamuspolitiikka ja tuomittavaksi tulevien rikosten määrä”.
Tuomo Halmeenmäki
Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana Rikosseuraamuslaitoksessa.
Kuva: Riikka Kostiainen