Työpaikoilla tapahtuvien rikosten tunnistamiseen ja ehkäisyyn tarvitaan kattavia keinoja
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön uhrit. Tämän numeron useampi artikkeli pureutuu tähän teemaan. Työperäistä ihmiskauppaa ja hyväksikäyttöä esiintyy usein matalapalkka-aloilta ja sesonkityössä. Työantaja pyrkii esimerkiksi minimoimaan kustannuksia eri tavoin, esimerkiksi alipalkkauksella, ja lisäämään tulojaan (esim. Jokinen tässä numerossa). Työntekijöiden haavoittuvan ja työnantajasta riippuvaisen aseman takia rikosten tunnistaminen ja esiintuominen on vaikeaa. Myös viranomaisilta vaaditaan kykyä puuttua ongelmiin.
Työntekijöihin kohdistuva fyysinen ja henkinen väkivalta tai sen uhka jäävät usein piilorikoksiksi verrattuna esimerkiksi omaisuuteen kohdistuviin rikoksiin. Asiakkaiden työntekijöihin kohdistamat uhkaavat tilanteet muodostavat riskin erityisesti turvallisuus-, ravintola-, sosiaali- ja terveysalalla. Keskustelua on herättänyt muillakin aloilla työpaikkakiusaaminen, seksuaalinen häirintä ja vihapuhe. Erilaisia haittoja on raportoitu työntekijöihin kohdistuvista rikoksista, työntekijä voi joutua vaihtamaan työpaikkaa tai alaa. Lisäksi voi aiheutua työkyvyttömyyttä, vammautumista, henkisiä haittoja tai tulojen menetystä.
Rikosoikeusjärjestelmän muutoksilla ja uuden tiedon avulla voidaan ennaltaehkäistä ja lisätä rikosten tunnistamista. Poliisia ja viranomaisia kouluttamalla pyritään edesauttamaan rikosten tunnistamista ja selvittämistä. Rakenteellisilla ratkaisuilla ja eri sektoreiden yhteistyöllä on selkeä tarve. Esimerkiksi hoitotyössä uhkaavien väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyssä on tunnistettu keskeisenä riittävä määrä henkilökuntaa, heidän riittävä koulutus sekä vuorovaikutustaidot (Lantta tässä numerossa). Myös työnantajan ja ammattijärjestöjen rooli nousee keskeiseksi rikosten ja epäkohtien ennaltaehkäisyssä. Toisaalta monet ongelmat liittyvät siihen, että hyvistä ja turvallisista työolosuhteista pyritään tinkimään säästämällä kustannuksista.
Kriminaalipolitiikan kannalta toimivat ratkaisut eivät rajoitu vain poliisiin ja rikosoikeusjärjestelmään, vaikka uudistukset sielläkin ovat tärkeitä. Epäkohtiin puuttumista ei saa jättää myöskään uhrien vastuulle. Tarvitaan kokonaisvaltaisia keinoja, joissa työturvallisuus, rikosten ja hyväksikäytön ehkäisy, on laajasti yritysten, järjestöjen ja valtion vastuulla.
Elsa Saarikkomäki
