Pohjoismaisessa oikeustajuhankkeessa tutkitaan rangaistuksen merkityksiä
Oikeustajua eli rangaistuskäsityksiä kuvaavalla tutkimuksella voidaan nähdä melko vankat perinteet Pohjoismaissa. Laaja, eri aineistoihin pohjaava, pohjoismainen oikeustajua käsittelevä hanke toteutettiin vuoden 2010 tienoilla (Balvig ym. 2015). Tämän jälkeen Suomessa tarkasteltiin väestön ja tuomareiden oikeustajua kyselyaineistolla (Kääriäinen 2017). Molempien edeltävien tutkimushankkeiden pääpaino on ollut kansalaisten rangaistusnäkemysten kuvaaminen määrällisesti: millaisia rangaistuksia kansa on nähnyt sopivina tiettyihin rikostapausesimerkkeihin.
Nämä tutkimukset osoittivat, että tiedon lisääntyessä ehdotetut rangaistukset lievenevät (Balvig ym. 2015). Tuoreemmassa kotimaisessa tutkimuksessa havaittiin, että kansalaisten näkemykset sopivasta rangaistuslajista olivat varsin hajaantuneita, ja yleisestä oikeustajusta puhuminen näyttäytyy tulosten pohjalta haastavana.
Tätä hajaantumista kuvasti se, että väestö valitsi mielestään sopivia rangaistuslajeja varsin laajalla skaalalla, kun vastaavasti ammattituomareiden vastauksissa korostuivat joko ehdollinen tai ehdoton vankeus. Väestön rangaistuslajin valinta oli useissa tapauksissa tuomareita ankarampaa juuri siksi, että ehdollisen vankeuden sijaan valittiin enemmän yhdyskuntaseuraamuksia (Kääriäinen 2017).
Nyt käynnissä olevassa hankkeessa pyrimme tarkastelemaan rangaistusten merkityksiä laadullisemmasta näkökulmasta. Miksi tietynlaiset rangaistukset nähdään sopiviksi tiettyihin tilanteisiin, eli miten rangaistuksia perustellaan? Esittelen tässä kirjoituksessa lyhyesti käynnissä olevan hankkeemme lähtökohtia ja aineistoja.
Hankkeen fokuksessa neljä keskenään erilaista rikoslajia
Edellä nostettujen aiempien tutkimusten tapaan lähestymme teemaa rikostapausesimerkkien eli vinjettien avulla. Valitsimme rikoslajeiksi kadulla tapahtuvan väkivallan, raiskauksen, kannabiksen käytön sekä vihapuheen internetissä.
Vinjetit käännettiin alun perin norjalaisen hankkeen aineistosta, jonka takia jokaisessa maassa niiden toimivuudesta keskusteltiin ammattituomareista koostuvan ryhmän kanssa. Tuomareilta varmistettiin, että vinjetit varmasti kuvaavat jokaisessa maassa kriminalisoitua tekoa, sekä keskusteltiin siitä, mikä rikostunnusmerkistö kuvauksessa täyttyy ja millainen rangaistus siitä tuomittaisiin.
Valitsemamme rikoslajit ovat kaikki omalla tavallaan ajankohtaisia, ja niistä on käyty viime vuosina julkista keskustelua. Lisäksi ne muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden rangaistusten merkitysten osalta – esimerkiksi niistä aiheutuvat seuraukset ovat varsin erilaisia.
Nuorten näkemyksiä rikoksista ja rangaistuksista
Tutkimuksen pääasiallisena aineistona toimivat 16–24-vuotiailta nuorilta ja nuorilta aikuisilta kerättävät fokusryhmähaastattelut. Haastateltavia saatiin rekrytoitua pääasiassa eritasoisten oppilaitosten kautta. Fokusryhmiä toteutettiin jokaisessa maassa noin kahdeksan kappaletta yhdessä ryhmässä ollen kahdesta seitsemään osallistujaa.
Haastatteluissa keskityttiin keskustelemaan kuvitteellisista rikostapauksista ja jokaisessa ryhmässä käytiin läpi kaksi vinjettiä. Ryhmäläiset saivat aluksi lukea kuvauksen ja sen jälkeen miettiä ja merkitä ylös sopivaksi näkemänsä rangaistuksen. Tämän jälkeen vinjetistä sekä rangaistuksista keskusteltiin yhdessä. Lopuksi ryhmäläisten täytyi yhdessä sopia, mikä olisi kyseiseen tilanteeseen sopiva rangaistus. Tämä ryhmäkeskustelu kuvaa aineistona sitä, miten nuoret perustelevat näkemyksiään rangaistuksiin liittyvissä asioissa.
Poliittinen argumentointi rangaistuksista
Toisena aineistona keräsimme tietoa vinjettien rikoslajeja koskevasta poliittisesta keskustelusta. Tämän aineiston alkuperäisenä tarkoituksena oli kuvata sitä kontekstia, jossa eri rikoslajeista keskustellaan eri maissa, mutta aineisto mahdollistaa muitakin tarkastelukulmia. Rajasimme aineistonkeruun kattamaan kymmenen vuoden ajanjakson 2015–2024.
Suomalainen aineisto kerättiin Lakitutka-sivuston kautta, käyttämällä asiasanoina vinjettien rikoksiin liittyviä sanoja. Eduskuntakeskustelut liittyvät lainvalmisteluun, mikä siten määrittää kussakin maassa käytyä keskustelua. Samalla toisaalta aineisto antaa yleiskuvan siitä, millaisia lainsäädäntömuutoksia eri Pohjoismaissa on kyseisellä ajanjaksolla tehty ja miten vinjettien kaltaisista tilanteista on eduskunnassa keskusteltu.
Hankkeen aineiston analyysi käynnissä
Rangaistuksiin liittyvien näkemysten perustelusta ei ole paljon aiempaa pohjoismaalaista tutkimusta ja tässä tutkimuksessa asiaa tarkastellaan ajankohtaisten rikoslajien osalta. Lisäksi keskeistä tutkimukselle on nuorten näkemysten huomioiminen. Nuorten tekemä rikollisuus nousee tasaisin väliajoin yhteiskunnalliseen keskusteluun, joten voidaan nähdä tärkeänä selvittää nuorten näkemyksiä toimivista seuraamuksista (ks. myös Suonpää 2025).
Poliittisen aineiston kuvaaminen puolestaan tuo deskriptiivistä tietoa Pohjoismaiden lainsäädännöstä ja sen muutoksista tarkasteltavien rikoslajien osalta. Lisäksi aineisto osoittaa, miten näiden rikoslajien rangaistavuudesta on argumentoitu lainsäädäntötyössä. Pyrimme myös kuvaamaan sitä, miten kansan oikeustajuun on vedottu tai miten sitä on eduskuntakeskusteluissa kuvattu.
Kokonaisuudessaan hankkeen tulokset kuvaavat tilannetta eri Pohjoismaissa, ja ne tulevat toivon mukaan tuomaan hyödyllistä tietoa niin akateemisen tutkimuksen kuin kriminaalipolitiikankin pariin. Tällä hetkellä hankkeen aineisto on saatu kerättyä, ja sen analysointi sekä yhteisartikkelien kirjoitus on käynnissä. Julkaistuja tuloksia voidaan odottaa ensi vuoden aikana.
Tiina Malin
Kirjoittaja toimii tutkijatohtorina Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa Helsingin yliopistossa sekä Tampereen yliopistossa.
Kuvatussa hankkeessa on mukana tutkijoita viidestä Pohjoismaasta, hankkeen vetäjänä toimii Klara Hermansson Gävlen yliopistosta. Suomen osatutkimusta toteuttavat tutkijatohtorit Tiina Malin ja Piia Aitta Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa Helsingin yliopistossa. Tutkimus on saanut rahoitusta Pohjoismaiselta kriminologianeuvostolta.
Kirjallisuus
Balvig, F., Gunnlaugsson, H., Jerre, K., Tham, H., & Kinnunen, A. (2015). The public sense of justice in Scandinavia: A study of attitudes towards punishments. European Journal of Criminology, 12(3), 342–361.
Kääriäinen, J. (2017). Seitsemän rikostapausta: käräjätuomareiden arvioima rangaistuskäytäntö ja väestön rangaistusvalinnat. Katsauksia 21/2017. Helsinki: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto.
Suonpää, K. (2025). Nuorten arvioissa kuilu oikeustajun ja todellisuuden välillä. Haaste 1–2/2025.
Kuva: Riikka Kostiainen