Rikoksentorjunnan uutiskirje 3/2026
Nuorten kansalaispaneeli tuotti hyviä ehdotuksia nuorisorikollisuuden ehkäisyyn
Nuorten kansalaispaneeli korostaa, että nuorisorikollisuutta ehkäistään tehokkaimmin puuttumalla ilmiön taustatekijöihin varhaisessa vaiheessa ja vahvistamalla nuorten arjen hyvinvointia. Paneelin suosituksissa painottuvat erityisesti tunne‑ ja vuorovaikutustaitojen sekä konfliktinratkaisun kehittäminen, turvallisten aikuisten läsnäolon lisääminen ja nuorten arjen tukeminen.
Maaliskuussa 2026 toteutetussa paneelissa 16–24‑vuotiaat nuoret nostivat esiin myös sovittelun potentiaalin rikosten ehkäisyssä, mutta arvioivat sen olevan nuorille vielä heikosti tunnettu. Nuoret ehdottavatkin sovittelusta viestimisen lisäämistä sekä sen laajempaa hyödyntämistä esimerkiksi kouluympäristössä. Lisäksi suosituksissa korostuvat harrastusten ja yhteisöllisen toiminnan merkitys sekä tarve vahvistaa mediakasvatusta ja puuttua sosiaalisen median haitallisiin ilmiöihin.
Paneelin tuottamia suosituksia hyödynnetään nuoriso‑ ja jengirikollisuuden ehkäisyn toimenpideohjelmassa sekä rikoksentorjuntaneuvoston toiminnan suunnittelussa.
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedote 25.5.2026
Haaste-lehti 2/2026 tarkastelee kolmannen sektorin roolia rikoksentorjunnassa
Haaste‑lehden tuore teemanumero käsittelee kolmannen sektorin merkitystä rikoksentorjunnassa ja kriminaalipolitiikassa. Järjestöjen työ ulottuu esimerkiksi lasten ja nuorten tukemiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn, päihdetyöhön sekä rikosten uhrien ja vapautuvien vankien auttamiseen.
Päätoimittaja Karoliina Suonpää nostaa esiin huolen järjestöjen toiminnan jatkuvuudesta sosiaali- ja terveysalojen leikkausten keskellä sekä korostaa vaikuttavuustutkimuksen vähäisyyttä suhteessa toiminnan laajuuteen.
Rikoksentorjuntaneuvosto kokoontui toukokuussa
Kokouksessa kuultiin muun muassa nuorten kansalaispaneelin suosituksista suoraan nuorilta, sekä Varjo-hankkeen tutkimustuloksista. Kokousta isännöi Kyberturvallisuuskeskus, joka puolestaan esitteli Suomen nykyistä kyberturvallisuustilannetta.
Kokouksessa kerrottiin myös neuvoston antamasta lausunnosta rikos- ja rangaistustilastojen lakkauttamisesta.
Vakavan nuorisorikollisuuden torjunnan avustukset 2026 myönnetty
Oikeusministeriön hyvinvointialueille suunnatut avustusmäärärahat, 1 682 000 euroa vakavan ja toistuvan nuorisorikollisuuden torjumiseksi moniammatillisella yhteistyöllä on jaettu. Avustuksia myönnettiin seitsemälle alueelle ja järjestölle eri puolille Suomea. Rahoituksella tuetaan rikosprosessin ja tukea antavien viranomaisten välisen koordinoidun yhteistyön käynnistämistä, kehitetään toimintamalleja nuorisorikollisuuden ehkäisyyn ja pyritään puuttumaan ilmiöön aiempaa vaikuttavammin.
Oikeusministeriön uutinen 4.6.2026
Sisäisen turvallisuuden TUOVI on julkaissut sivut järjestäytyneestä rikollisuudesta
Sisäisen turvallisuuden TUOVI on julkaissut uudet verkkosivut, jotka sisältävät ajankohtaista tietoa järjestäytyneestä rikollisuudesta, sen toimintatavoista, motiiveista ja torjunnasta. Sivusto kokoaa yhteen keskeiset faktat, asiantuntijoiden näkemykset ja strategiset linjaukset selkeässä muodossa. Sivuston materiaalit täydentyvät jatkossa.
Järjestäytynyt rikollisuus - TUOVI
EU:n rikoksentorjuntakilpailun 2026 teema alustavasti kaupan rikollisuus
Vuoden 2026 EU:n rikoksentorjuntakilpailun teema liittyy tämän hetken tiedon mukaan kaupan rikollisuuden ehkäisemiseen. Lisätietoa kilpailun teemasta ja kansallisesta rikoksentorjuntakilpailusta myöhemmin.
Lakiehdotus yrityslähestymiskiellosta lausuntokierroksella
Oikeusministeriö on lähettänyt lausunnoille lakiehdotuksen yrityslähestymiskiellosta, jolla pyritään vahvistamaan työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuutta erityisesti myymälöissä. Ehdotuksen mukaan tuomioistuin voisi määrätä pääsykiellon henkilölle, joka on aiheuttanut vakavaa tai toistuvaa häiriötä, ja kiellon rikkominen olisi rangaistavaa.
Lakiehdotuksessa täsmennettäisiin myös julkisrauhan rikkomista koskevaa sääntelyä. Pääsykielto määrättäisiin elinkeinonharjoittajan hakemuksesta, ja sen valvonnasta vastaisi poliisi. Lausuntoja ehdotuksesta voi antaa 17. heinäkuuta saakka.
Oikeusministeriön tiedote 3.6.2026
Suomi torjuu ihmiskauppaa kokonaisvaltaisesti
Hallitus on hyväksynyt periaatepäätöksen ihmiskaupan vastaisesta toimintaohjelmasta vuosille 2026–2027. Ohjelman tavoitteena on parantaa ihmiskaupan uhrien tunnistamista, tehostaa rikosvastuun toteutumista ja ehkäistä ihmiskauppaa laaja‑alaisesti eri viranomaisten ja toimijoiden yhteistyössä.
Toimintaohjelma sisältää neljä strategista tavoitetta ja yhteensä 43 toimenpidettä, jotka kohdistuvat muun muassa uhrien auttamiseen, rikosten tehokkaampaan tutkintaan sekä poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistamiseen. Ohjelmassa huomioidaan erityisesti ajankohtaiset ilmiöt, kuten lapsiin ja nuoriin kohdistuva hyväksikäyttö, työperäinen ihmiskauppa ja rajat ylittävä rikollisuus.
Oikeusministeriön tiedote 28.5.2026
Kansallinen korruptiotilannekuva piirtää kuvaa korruptiosta Suomessa
Oikeusministeriön ensimmäinen kansallinen korruptiotilannekuva kokoaa tietoa korruption ilmenemismuodoista Suomessa. Sen mukaan keskeisiksi ongelmiksi nähdään avoimuuden puute, esteellisyys ja suosinta, kun taas lahjontaa ei pidetä merkittävänä ilmiönä.
Kyselyn mukaan lähes puolet vastaajista oli havainnut korruptiota työssään, mutta jätti ilmoittamatta siitä esimerkiksi seurausten pelon tai epäselvien ilmoittamiskanavien vuoksi. Tilannekuvan tavoitteena on parantaa korruptioon liittyvää tietopohjaa ja tukea ennaltaehkäisyä sekä päätöksentekoa.
Oikeusministeriön tiedote 26.5.2026
Lapsiin kohdistuvien rikosten tutkintaa vahvistetaan: Barnahus-malli ja uusi käsikirja tukevat viranomaisyhteistyötä
Hallitus on antanut esityksen uudesta laista, jolla vakiinnutettaisiin Barnahus‑malli osaksi lapsiin kohdistuvien rikosepäilyjen tutkintaa. Mallissa eri viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta lapsen tilanne voidaan selvittää ja tarvittava tuki järjestää mahdollisimman sujuvasti ja lapsiystävällisesti.
Lakimuutoksen tavoitteena on vahvistaa moniammatillista yhteistyötä ja turvata lapsen etu rikosprosessin eri vaiheissa. Samalla yksiköiden tehtäviä laajennettaisiin ja lapsille sekä heidän perheilleen tarjottavaa tukea lisättäisiin.
Samaan kokonaisuuteen liittyen poliisin ja Barnahus‑hankkeen kehittämä käsikirja kokoaa yhteen lapsirikostutkinnan hyviä käytäntöjä. Opas tukee erityisesti lapsiin kohdistuvien väkivalta‑ ja seksuaalirikosten tutkintaa, korostaa lapsen edun huomioimista ja vahvistaa viranomaisten yhteistyötä rikosprosessin eri vaiheissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 16.4.2026
Lapsi- ja nuorisorikos tutkinnan käsikirja 2026
Väkivalta opettajia ja sote‑henkilöstöä kohtaan yleistä – uusi työsuojeluohjelma valmistelussa
Opetus‑ sekä sosiaali‑ ja terveydenhuoltoalan työntekijöihin kohdistuva väkivalta ja sen uhka on yleistä. Yli puolet alan henkilöstöstä on viime vuosina kohdannut väkivalta‑ tai uhkatilanteita. Tilanne on herättänyt huolta, ja työpaikkatapaturmien sekä väkivallan uhkan on todettu lisääntyneen erityisesti opetusalalla.
Vastauksena tilanteeseen valmistellaan uutta työsuojeluohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää konkreettisia keinoja työpaikkojen turvallisuuden parantamiseksi. Keskeisiä keinoja ovat esimerkiksi turvallisuusjohtamisen vahvistaminen, riskienhallinnan kehittäminen sekä hyvien käytäntöjen laajempi käyttöönotto.
Opetus‑ ja sote‑alat työllistävät Suomessa yli puoli miljoonaa ihmistä. Työolojen turvallisuuden parantamisella on merkittävä vaikutus sekä työntekijöiden hyvinvointiin että palvelujen laatuun.
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 29.4.2026
TAPAHTUMIA
EUCPN webinaari 25.6. moniammatillisesta yhteistyöstä nuorten rikollisuuteen rekrytoinnin ehkäisyssä
Euroopan rikoksentorjuntaverkosto järjestää webinaarin moniammatillisesta yhteistyöstä nuorten rikollisuuteen rekrytoinnin ehkäisyssä torstaina 25.6.2026 klo 10.00–11.00 (CET) Teamsissa.
Tilaisuudessa käsitellään nuorten rekrytointia järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja sen ehkäisyä moniammatillisen yhteistyön keinoin. Tilaisuudessa esitellään eurooppalaisia hyviä käytäntöjä, kuten Ruotsin Social Intervention Groups ‑malli ja Suomen Ankkuritoimintaa, jotka perustuvat viranomaisten tiiviiseen yhteistyöhön nuorten tukemisessa ja rikollisuudesta irtautumisessa.
Osallistuminen on maksutonta, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista.
Ilmoittautuminen ja lisätietoa
THL Turvalliset kadut -loppuseminaari 23.9.
Turvalliset kadut – Nuorten katuväkivallan ehkäisy ja turvallisuuden lisääminen -kokonaisuus (2024-2026) järjestää kokoavan loppuseminaarin. Ohjelma päivittyy lähiaikoina. Voit osallistua seminaariin paikan päällä Helsingissä tai seurata tapahtumaa striimin kautta verkossa.
Ilmoittautuminen ja lisätietoa
TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ
Tutkimus: Verkkopetokset kasvavat nopeasti, mutta niitä voidaan torjua
Tietoverkkoavusteiset petokset ovat nousseet Suomessa nopeasti yhdeksi vakavimmista rikosilmiöistä. Kyse ei ole enää yksittäisistä huijauksista, vaan laajasta, nopeasti muuntuvasta ja kansainvälisestä rikollisuudesta.
Vaasan yliopiston, Poliisiammattikorkeakoulun ja Pellervon taloustutkimus ry:n VARJO-hanke osoittaa kuitenkin, että verkkopetoksia voidaan torjua tehokkaasti. Tutkimus nostaa keskeisiksi torjuntakeinoiksi tekniset ratkaisut, kuten huijausviestien ja ‑sivustojen estämisen, sekä nopean reagoinnin rikostilanteissa. Lisäksi korostetaan laajaa yhteistyötä viranomaisten, pankkien, teleoperaattorien ja digitaalisten alustojen välillä, jotta petoksia voidaan ehkäistä ja rikoshyötyjä pysäyttää tehokkaasti.
Valtioneuvoston tiedote 28.5.2026
Tilannekuva: Järjestäytynyt rikollisuus on kasvanut ja monimuotoistunut Suomessa
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tuoreen tilannekuvan mukaan järjestäytynyt rikollisuus Suomessa on kasvanut ja monimuotoistunut, vaikka sen taso on edelleen kansainvälisesti vertailtuna maltillinen. Ilmiötä leimaavat erityisesti kansainvälistyminen, verkostomaisuus ja toiminnan siirtyminen yhä vahvemmin verkkoon.
Raportin mukaan järjestäytynyt rikollisuus painottuu erityisesti kyber- ja huumausainerikollisuuteen. Rikollisen toiminnan ammattimaistumista ja digitalisoitumista tukevat muun muassa tietoverkoissa toimivat rikolliset palvelut, anonymiteettiä vahvistavat keinot sekä rikollisuuden kytkeytyminen lailliseen liiketoimintaan ja talouteen.
Tilannekuva korostaa viranomaisten välisen yhteistyön merkitystä: Suomessa on vahva kyky torjua järjestäytynyttä rikollisuutta, mutta ilmiön muuttuessa tarvitaan yhä laajempaa yhteistyötä ja ajantasaista tietopohjaa.
Järjestäytyneen rikollisuuden tilannekuva 2026
Tutkimus: Järjestäytynyt rikollisuus pyrkii vaikuttamaan oikeusviranomaisiin Pohjoismaissa
Uuden tutkimuksen mukaan järjestäytynyt rikollisuus pyrkii vaikuttamaan oikeusjärjestelmän viranomaisiin kaikissa Pohjoismaissa. Vaikuttaminen kohdistuu poliiseihin, vankilahenkilöstöön ja muihin oikeusviranomaisiin ja sitä toteutetaan esimerkiksi uhkailun ja painostuksen keinoin.
Helsingin yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa selviää, että ilmiö on usein hienovaraista ja jää siksi helposti piiloon, mikä vaikeuttaa sen tunnistamista ja käsittelyä. Suomessa tilanne poikkeaa osin muista Pohjoismaista muun muassa lievempien rangaistusten ja suojelun kohdentumisen osalta.
Tulokset korostavat tarvetta parantaa ilmiön tunnistamista, vahvistaa viranomaisten suojaa ja kehittää yhteistyötä, jotta oikeusjärjestelmän toimivuus ja luottamus siihen voidaan turvata.
Helsingin yliopiston uutinen 17.4.2026
Tilastokeskus: Väkivaltarikollisuus ja omaisuusrikokset kasvussa – nuorten osuus korostuu
Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi alkuvuonna 2026. Tammi–maaliskuussa ilmoitettiin noin 11 100 pahoinpitelyä, mikä on 6,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua nähtiin erityisesti yksityisasunnoissa tapahtuneissa rikoksissa, kun taas julkisilla paikoilla pahoinpitelyjen määrä väheni hieman.
Samanaikaisesti myös henkirikosten ja niiden yritysten määrä on kasvanut alkuvuonna. Lisäksi myymälävarkauksien poikkeuksellisen voimakas kasvu on jatkunut. Myymälävarkauksia tuli alkuvuonna tietoon lähes 19 600, mikä on noin 18 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Pitkällä aikavälillä taso on lähes kaksinkertaistunut 2010‑lukuun verrattuna.
Tilastot osoittavat myös rakenteellisia muutoksia väkivaltarikollisuudessa. Vuonna 2025 pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäiltyjen alaikäisten määrä nousi ennätykselliseksi ja heidän osuutensa kaikista epäillyistä on kasvanut merkittävästi. Samalla pahoinpitelyjen uhrimäärä kasvoi, erityisesti naisuhrien osalta ja uhrien kokonaismäärä nousi korkeimmalle tasolle tilastohistoriassa.
Tilastot korostavat ajantasaisen ja kattavan rikostiedon merkitystä rikollisuuskehityksen seurannassa ja torjuntatoimien kohdentamisessa.
Tilastokeskus: Ilmoitettujen pahoinpitelyjen määrä kasvoi 6,9 % alkuvuonna 2026
Tilastokeskus: Pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä nousi ennätykseen vuonna 2025
Väkivaltarikos on vankien yleisin päärikos – Rikosseuraamuslaitoksen vuosikirja julkaistu
Rikosseuraamuslaitoksen tilastollisen vuosikirjan mukaan väkivaltarikos on edelleen yleisin vankeusrangaistusta suorittavien päärikos, kattaen noin kolmanneksen vangeista. Seuraavaksi yleisimpiä ovat huumausainerikokset ja omaisuusrikokset, joiden osuus on kasvanut viime vuosina.
Vuonna 2025 vankimäärä kasvoi edelleen ja vankiloissa oli keskimäärin 3 545 vankia. Erityisesti tutkintavankien ja ulkomaalaisten vankien määrässä on nähty kasvua.
Tilastollinen vuosikirja kuvaa rikollisuuden rakennetta ja sen muutoksia sekä antaa keskeistä tietoa rangaistusjärjestelmän toiminnasta ja kehityssuunnista.