Haku

Väkivaltarikoksilla tarkoitetaan pahoinpitelyitä, henkirikoksen yrityksiä ja ryöstöjä. Väkivaltarikoksista suuri osa jää poliisilta piiloon. Väkivaltarikollisuuden taso on pysynyt viime vuosikymmeninä suhteellisena tasaisena.

Omaehtoisen muutoksen ohjelma (OMA) Omaehtoisen muutoksen ohjelma (OMA) on väkivaltarikoksia tehneille vangeille suunnattu kuntoutusmenetelmä, jolla tähdätään uusintarikollisuuden ehkäisyyn. Tausta Väkivaltarikolliset ovat Suomen suurin vankiryhmä...

Alkoholilla on varsin merkittävä osuus suomalaisessa väkivaltarikollisuudessa. Alkoholin käyttö ja erityisesti humalahakuinen juominen lisäävät riskiä sekä syyllistyä väkivaltarikokseen että joutua sen uhriksi.

Rikollisuustilannetta Suomessa tarkastellaan pääosin poliisin tilastojen perusteella. Voidaan puhua kokonaisrikollisuudesta ja piilorikollisuudesta. Kokonaisrikollisuudesta voidaan arvioida laskemalla yhteen tilastoidun rikollisuuden ja oletetun piilorikollisuuden määrä. Piilorikollisuuden määrää kartoitetaan uhri- ja väestötutkimuksissa. Rikollisuuden taso vaihtelee eri aikoina yhteiskunnallisten muutosten ja olosuhteiden vaikutuksesta.

Rikollisuuden ehkäisyä ja kriminaalipolitiikkaa käsittelevän Haaste-lehden teemanumerossa 2/23 käsitellään uusintarikollisuuden ehkäisyä, rangaistuksen sisältöä ja vankien kuntoutustarpeita. Artikkelien aiheena on mm. tutkinta-arestin käyttämättömyys, vaarallisten vankien vapauttaminen, sakkovankien päihdehoito, neurokirjolla olevien vankien kuntoutus, seksuaalirikosten katkaisuohjelmat ja parisuhdetappojen ehkäisy.

Aggredi Aggredi-ohjelmassa pyritään asiakaskeskustelujen keinoin siihen, että vakavaan väkivaltaan syyllistyneet henkilöt alkavat ajatella elämäänsä ja toimintaansa tavalla, joka vähentää väkivallan käyttämisen todennäköisyyttä. Tausta Aggredi-ohj...

Haaste-lehti käsittelee rikoksentorjuntaa ja kriminaalipolitiikkaa. Teemanumeron 2/22 artikkelien aiheina on mm. perhesurmat, parisuhdeväkivalta, vammaisten kokema väkivalta, lapsiin kohdistuva väkivalta ja kiusaaminen.

Väkivalta aiheuttaa terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja yhteiskunnalle ja yksilöille. Väkivallan ehkäisy ja vähentäminen vaativat laajaa yhteistyötä.

Sivuille kootut hyvät käytännöt ovat rikollisuuden ehkäisyn käytäntöjä ja hankkeita, joiden ideoita voidaan hyödyntää paikallisessa rikoksentorjuntatyössä ja rikosten ehkäisyhankkeiden suunnittelussa.

Naisten ja miesten kohtaaman väkivallan määrässä ei ole juurikaan eroja, mutta eroja on kuitenkin eri sukupuoliin kohdistuvan väkivallan muodoissa.

Omaisuusrikoksiin voidaan lukea varkaudet, kavallukset, petokset ja vahingonteot. Nämä rikokset voivat kohdistua ihmisiin ja kotitalouksiin sekä yrityksiin ja yhteisöihin.

11.6.2026 | Rikoksentorjunnan uutiskirje 3/2026 Julkaisuajankohta 11.6.2026 11.50 Tyyppi: Uutinen Nuorten kansalaispaneeli tuotti hyviä ehdotuksia nuorisorikollisuuden ehkäisyyn Nuorten kansalaispaneeli korostaa, että nuorisorikollisuutta ehkäistään tehokkaim...

Etnisiin vähemmistöihin kuuluvien arvioidaan joutuvan väkivallan uhreiksi jopa kaksi kertaa todennäköisemmin kuin kantaväestön edustajien.

Kriminaalipolitiikan ja rikollisuuden ehkäisyn lehden teemanumero 1/2026 käsittelee julkisen tilan turvallisuutta. Artikkelien aiheena on turvattomuuskokemukset ja erilaiset toimintamallit, joilla katujen turvallisuutta voidaan parantaa ja nuorisorikollisuutta ehkäistä.

Suomessa henkirikoksen uhrina kuolee nykyisin yleensä noin 70–90 ihmistä vuodessa. Viimeisimpien tietojen mukaan määrä oli vuonna 2023 poikkeuksellisen matala, noin 60 tapausta, ja vuonna 2024 se nousi jälleen noin 90 tapaukseen. Vuonna 2025 taso oli noin 80 tapausta.

Rikosten ehkäisytoimia voidaan kohdistaa rikosten uhreihin ja niihin, joilla on erityinen riski joutua uhriksi. Rikoksen uhriksi joutuminen ei jakaudu tasaisesti, vaan uhrikokemukset kasaantuvat tietyille henkilöille.

Rikollisuuden ehkäisyä ja kriminaalipolitiikka käsittelevän Haaste-lehden 3/23 teemaa lähestytään kahdesta näkökulmasta. Yhtäältä tutkitaan globaaleja rikoksia, jotka liikkuvat valtioiden rajojen yli ja toisaalta tarkastellaan valtion rajat ylittäviä ihmisiä ja heidän uhrikokemuksiaan.

Kriminaalipolitiikkaa ja rikollisuuden ehkäisyä käsittelevän Haaste-lehden 3/25 teemana on rikoksen uhri. Artikkelit käsittelevät uhrin määrittelyä, rikosprosessin kehittämistä ja lakiuudistuksia.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuudesta aiheutuvia haittoja, joista yksi on rikoksen pelko. Rikosuhritutkimusten mukaan noin kolmasosa suomalaisista pelkää väkivallan uhriksi joutumista iltaisin kodin ulkopuolella.

4.3.2026 | Poliisin toimintaa kehitetään selkeillä malleilla 4.3.2026 9.35 Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki näkee suuriksi nykyhetken ja tulevaisuuden haasteiksi huumausaineet, mielenterveyden hoitovajeet, verkon ilmiöt ja maahanmuuton lieveilmiöt. Katujen ...