Haku

Poliisin tietoon tulee vuosittain noin 35 000–45 000 pahoinpitelyrikosta. Määrä vaihtelee jonkin verran vuosittain, mutta viime vuosina kehitys on ollut noususuuntainen. Vuonna 2025 pahoinpitelyrikoksia kirjattiin noin 45 000. Suurin osa rikoksista on lieviä tai perusmuotoisia pahoinpitelyitä. Törkeät pahoinpitelyt ja henkirikoksen yritykset ovat selvästi harvinaisempia.

Omaehtoisen muutoksen ohjelma (OMA) Omaehtoisen muutoksen ohjelma (OMA) on väkivaltarikoksia tehneille vangeille suunnattu kuntoutusmenetelmä, jolla tähdätään uusintarikollisuuden ehkäisyyn. Tausta Väkivaltarikolliset ovat Suomen suurin vankiryhmä...

Rikollisuustilannetta Suomessa tarkastellaan pääosin poliisin tilastojen perusteella. Voidaan puhua kokonaisrikollisuudesta ja piilorikollisuudesta. Kokonaisrikollisuudesta voidaan arvioida laskemalla yhteen tilastoidun rikollisuuden ja oletetun piilorikollisuuden määrä. Piilorikollisuuden määrää kartoitetaan uhri- ja väestötutkimuksissa. Rikollisuuden taso vaihtelee eri aikoina yhteiskunnallisten muutosten ja olosuhteiden vaikutuksesta.

Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan selvästi. Raiskauksia tuli viranomaisten tietoon 2 162 rikosta vuonna 2024 ja lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia puolestaan 3545 tapausta. Ilmoitetuista raiskauksista merkittävä osa saadaan selvitettyä, mutta selvitysaste on edelleen matalampi kuin monissa muissa väkivaltarikoksissa.

Rikollisuuden ehkäisyä ja kriminaalipolitiikkaa käsittelevän Haaste-lehden teemanumerossa 2/23 käsitellään uusintarikollisuuden ehkäisyä, rangaistuksen sisältöä ja vankien kuntoutustarpeita. Artikkelien aiheena on mm. tutkinta-arestin käyttämättömyys, vaarallisten vankien vapauttaminen, sakkovankien päihdehoito, neurokirjolla olevien vankien kuntoutus, seksuaalirikosten katkaisuohjelmat ja parisuhdetappojen ehkäisy.

Haaste-lehti käsittelee rikoksentorjuntaa ja kriminaalipolitiikkaa. Teemanumeron 2/22 artikkelien aiheina on mm. perhesurmat, parisuhdeväkivalta, vammaisten kokema väkivalta, lapsiin kohdistuva väkivalta ja kiusaaminen.

Alkoholilla on varsin merkittävä osuus suomalaisessa väkivaltarikollisuudessa. Alkoholin käyttö ja erityisesti humalahakuinen juominen lisäävät riskiä sekä syyllistyä väkivaltarikokseen että joutua sen uhriksi.

Aggredi Aggredi-ohjelmassa pyritään asiakaskeskustelujen keinoin siihen, että vakavaan väkivaltaan syyllistyneet henkilöt alkavat ajatella elämäänsä ja toimintaansa tavalla, joka vähentää väkivallan käyttämisen todennäköisyyttä. Tavoitteena on myö...

Väkivalta aiheuttaa terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja yhteiskunnalle ja yksilöille. Väkivallan ehkäisy ja vähentäminen vaativat laajaa yhteistyötä.

Sivuille kootut hyvät käytännöt ovat rikollisuuden ehkäisyn käytäntöjä ja hankkeita, joiden ideoita voidaan hyödyntää paikallisessa rikoksentorjuntatyössä ja rikosten ehkäisyhankkeiden suunnittelussa.

Suomessa henkirikoksen uhrina kuolee nykyisin yleensä noin 70–90 ihmistä vuodessa. Viimeisimpien tietojen mukaan määrä oli vuonna 2023 poikkeuksellisen matala, noin 60 tapausta, ja vuonna 2024 se nousi jälleen noin 90 tapaukseen. Vuonna 2025 taso oli noin 80 tapausta.

Rikosten ehkäisytoimia voidaan kohdistaa rikosten uhreihin ja niihin, joilla on erityinen riski joutua uhriksi. Rikoksen uhriksi joutuminen ei jakaudu tasaisesti, vaan uhrikokemukset kasaantuvat tietyille henkilöille.

Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä kasvoi Suomessa 1990‑luvulle asti, minkä jälkeen kokonaismäärä on pitkällä aikavälillä vähentynyt. Laskua selittävät muun muassa omaisuuden parempi suojaus, teknologinen kehitys sekä kulutustottumusten muutokset. Viime vuosien kehitys ei kuitenkaan ole ollut täysin tasainen. Tilastot osoittavat, että rikosten määrä pysyi 2000‑luvun puolivälissä vielä korkealla tasolla, noin 240 000–260 000 rikosta vuodessa.

Kriminaalipolitiikkaa ja rikollisuuden ehkäisyä käsittelevän Haaste-lehden 3/25 teemana on rikoksen uhri. Artikkelit käsittelevät uhrin määrittelyä, rikosprosessin kehittämistä ja lakiuudistuksia.

Kriminaalipolitiikan ja rikollisuuden ehkäisyn lehden teemanumero 1/2026 käsittelee julkisen tilan turvallisuutta. Artikkelien aiheena on turvattomuuskokemukset ja erilaiset toimintamallit, joilla katujen turvallisuutta voidaan parantaa ja nuorisorikollisuutta ehkäistä.

Rikollisuuden ehkäisyä ja kriminaalipolitiikka käsittelevän Haaste-lehden 3/23 teemaa lähestytään kahdesta näkökulmasta. Yhtäältä tutkitaan globaaleja rikoksia, jotka liikkuvat valtioiden rajojen yli ja toisaalta tarkastellaan valtion rajat ylittäviä ihmisiä ja heidän uhrikokemuksiaan.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuudesta aiheutuvia haittoja, joista yksi on rikoksen pelko. Rikosuhritutkimusten mukaan noin kolmasosa suomalaisista pelkää väkivallan uhriksi joutumista iltaisin kodin ulkopuolella.

11.6.2026 | Rikoksentorjunnan uutiskirje 3/2026 Julkaisuajankohta 11.6.2026 11.50 Tyyppi: Uutinen Nuorten kansalaispaneeli tuotti hyviä ehdotuksia nuorisorikollisuuden ehkäisyyn Nuorten kansalaispaneeli korostaa, että nuorisorikollisuutta ehkäistään tehokkaim...

Rikollisuutta tutkitaan monella tieteenalalla, mutta sen sosiaalisia ja yhteiskunnallisia syitä tutkitaan erityisesti kriminologiassa. Rikollisuutta voidaan selittää erilaisilla yksilöihin ja yhteiskunnan rakenteisiin liittyvillä tekijöillä ja näiden vuorovaikutuksella.

Rikoksen uhrin tekninen turva Rikoksen uhreille on tarjolla erilaisia teknisiä turvalaitteita. Ruotsissa on kehitetty työmenetelmä (Tekniskt skydd av brottsoffer), jonka avulla tuetaan uhkailun ja vainon kohteina olevia rikoksen uhreja. Tausta Ruo...