Tietoa tarvitaan kriminaalipolitiikan ongelmien ratkaisussa
.jpg/a484e47c-499f-7386-e343-c1843ce42426?t=1727254438369)
Tutkimusperustainen tieto on tärkeää kriminaalipolitiikan, rikoskontrollin ja rikollisuuden aiheista, koska sen avulla voidaan ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia sekä tukea päätöksentekoa. Päätösten soisi perustuvan tutkittuun tietoon, ja erilaiset tulokset tulisi huomioida monipuolisesti. Vaikuttajahaastattelussa Mikko Aaltonen huomauttaa, että mikäli päätöksenteko ei pohjaudu tietoon, saatetaan säästää alkupäässä, mutta maksaa myöhemmin iso lasku seuraamuspuolella.
Anssi Keinäsen artikkelissa pureudutaan tieteellisen tiedon rooliin lainvalmistelun parantamisessa, esimerkiksi vaikutusten ennakoinnissa ja läpinäkyvyyttä lisäämässä. Kritiikkinä nostetaan esiin, ettei tietoa aina huomioida, jos taustalla on poliittista painetta. Kirsi Pollari ja Esa Iivonen kirjoittavat lapsivaikutusten arvioinnin tärkeydestä lainvalmistelussa. Niihinkin on kohdistunut poliittista ohjausta, jossa kielteisiä vaikutuksia on haluttu peitellä.
Tieto-teemaan liittyvinä haasteena voi myös mainita esimerkiksi tutkimustulosten vääristymät, eettisyys tai tietojensiirron ongelmat. Merja Tukiainen-Porokan ja Anna Taavitsaisen jutussa puhutaan rikosseuraamusten piirissä olevien asiakkaiden tiedonkulun ja -siirron ongelmakohdista. Ammattikentällä kertyy myös asiantuntijapohjaista ja kokemusperäistä tietoa.
Millaisia tutkimuksia ylipäänsä suunnitellaan vaikuttaa siihen, millaista tietoa saadaan. Kaikkia näkökulmia ei voida kattaa ja tulosten vääristymiä voi syntyä, kun keskitytään tiettyihin aihepiireihin tai tutkimusmenetelmiin. Tuloksia voi vääristää myös vääränlainen aineisto tai sen tulkinta. Tieteellisessä tiedossa keskeistä on pyrkiä tulosten haastamiseen tutkimusprosessin aikana. Maria Syväniemi antaa esimerkin siitä, miten henkisesti raskaita aiheita tutkittaessa tutkija voi tarvita aikaa ja tukea aiheen sulatteluun. Myös tulosten tulkinnan näkökulmasta on tärkeää, että tutkija saa välimatkaa aineiston analyysiin.
Rikollisuus on aihepiirinä herkkä disinformaatio vaikuttamiselle. Mari Puurusen artikkelissa korostetaan, kuinka disinformaatio voi horjuttaa luottamusta viranomaisiin, muihin ihmisiin ja vaikuttaa päätöksentekoon. Disinformaatio ei ole vain väärän tiedon sekoittamista tai jakamista, vaan somekeskusteluja voidaan vahvistaa keinotekoisesti ja saada lisähuomiota. Tunteisiin vetoavalla keskustelulla voidaan pyrkiä saamaan aikaan harkitsemattomia päätöksiä huolen ilmapiirissä.
Tiedonkulun haasteita tulisi ratkoa lisäämällä yhteistyötä tutkija- ja asiantuntijakentän sekä päättäjien välillä. Haaste-lehti pyrkii tuottamaan tietoa, joka kulkisi näiden välillä.
Elsa Saarikkomäki
Kuva: Riikka Kostiainen
