Katujen turvallisuus vaatii uudenlaisia keinoja
Katujen turvallisuudesta puhuttaessa on tärkeää määritellä, kenen turvallisuudesta on kyse. Erityisesti päihderiippuvaiset ja rikoksia tekevät nuoret nähdään helposti vain turvallisuusuhkana, vaikka samaan aikaan he ovat usein myös väkivallan uhreja. Alix Helferin ja Teemu Kaskelan kirjoitus haastaa tätä jaottelua ja tarkastelee katujen turvallisuutta asunnottomien ja huumeita käyttävien nuorten näkökulmasta.
Päihteiden rooli väkivallassa on muuttunut, todetaan Maiju Tanskasen artikkelissa, joka tarkastelee suomalaisia henkirikoksia yli kahden vuosikymmenen ajalta. Tyypilliset suomalaiset henkirikokset, alkoholin vaikutuksen alaisena tehdyt tapot, ovat ajanjakson aikana vähentyneet, ja huumeisiin liittyvien henkirikosten suhteellinen osuus on lisääntynyt. Myös selvin päin tehtyjen henkirikosten osuus on kasvanut.
Vaikuttajahaastattelussa poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki vahvistaa huumeiden merkityksen voimistuneen. Myös katujengien väkivallanteot liittyvät tyypillisesti huumemarkkinoihin. Koskimäki korostaa katuvalvonnan merkitystä ja kiittelee tiukentunutta aserikoslainsäädäntöä.
Katujen turvallisuutta pyritään parantamaan myös muilla keinoilla. Tässä numerossa esitellään muun muassa katujengistä irtautumista tukevaa Katu Exit -toimintaa, sovittelua hyödyntävää Barcelonan mallia, väkivallan vastaista Aggredi-työtä sekä nuorille suunnattuja moniammatillisia toimintamuotoja, kuten toistuvasti ja vakavia rikoksia tekeville nuorille suunnattua toimintamallia ja Helsingin kaupungin Maat-mallia.
Väkivallan muuttuvat kontekstit edellyttävät ratkaisukeinojen uudistamista.
Väkivallan muuttuvat kontekstit edellyttävät ratkaisukeinojen uudistamista. Eri sektorien toimia sitoo yhteinen tavoite turvallisuuden lisäämiseksi ja tarve vankalle tutkimusnäytölle. Niukkenevat resurssit vaativat entistä tiukempaa priorisointia, joten tehokkaiden ja skaalautuvien ratkaisujen merkitys korostuu.
Väkivaltakulttuurin lisäksi myös kriminaalipolitiikka on murroksessa, kuvaa Haaste-lehden pitkäaikainen toimitussihteeri Riikka Kostiainen. Lehti täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Myllerryksestä huolimatta Haaste-lehden tehtävä on säilynyt muuttumattomana: ylläpitää dialogia tutkijoiden, virkamiesten ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Katujen turvallisuus ei voi nojata vain yhteen toimijaan.
Karoliina Suonpää
Kuva: Riikka Kostiainen