Haaste 4/2022 on ilmestynyt – teemana teoriat
Teemanumerossa pohditaan, miten teoria on muuttunut, kun tutkitaan rikollisuutta, uhreja, kriminaalipolitiikkaa ja kontrolli- ja oikeusjärjestelmää. Artikkelit käsittelevät mm. rikosurasta irtautumista, nuorisorikollisuuteen reagoimista historian kuluessa ja nykypäivänä, rangaistuksen teoriaa, restoratiivista oikeutta sekä poliisikontrollia ja syrjintää.
– Eri aikakausina ja eri paikoissa erilaiset teoriat ovat vallalla. Nämä suuntaukset vaikuttavat myös käytännön työhön, esimerkiksi siihen miten alaikäisiin lainrikkojiin suhtaudutaan. Eri maissa kriminologian opetuksessa käsitellään ja painotetaan eri teorioita. Nykyään painotetaan myös moninaisuuden ja monitieteisyyden merkitystä. Yksi teoria ei selitä kaikkea moninaisista rikollisuuden muodoista, kirjoittaa päätoimittaja Elsa Saarikkomäki.
Haaste 4/2022
Elsa Saarikkomäki: Rikollisuuden ja kontrollijärjestelmän tutkimus – Mikä ihmeen teoria?
Riikka Kostiainen: Uhrin näkökulman esiinnousu kriminaalipolitiikassa on ollut iso muutos. Kriminaalipolitiikan vaikuttajana on Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Johanna Niemi.
Emma Villman: Nykyiset teoriat eivät pysty selittämään irtautumisprosessin moninaisuutta
Mikko Aaltonen & Joonas Pitkänen: Vankeuteen tuomitaan yhä pienempi osa syntymäkohortista
Anne Alvesalo-Kuusi & Tuuli Tolsa: Mihin kriminologin katse kohdistuu – Vastaamo-tapauksen monet kasvot
Timo Harrikari & Laura Tiitinen: Rikoksia tekevät lapset ja nuoret olleet huolen aiheena kautta historian
Aarne Kinnunen: Restoratiivisen oikeuden teorian lähtökohtana tasapaino
Jalo Vatjus-Anttila: Käytännön rankaiseminen edellyttää rangaistusteoreettista ymmärrystä
Antti Kauppinen: Mitä rangaistus kertoo?
Markus Himanen & Elsa Saarikkomäki: Syrjintää rikosoikeusjärjestelmässä tarkasteltava moniulotteisesti ja vertailevasti
Karoliina Suonpää, Minka Ohtonen & Essi Pentikäinen: Tutkimushanke selvittää köyhyyden vaikutusta rikollisuuteen – paineteoria tutkimusnäytön valossa
Emma Holkeri: Tilannetorjunnan soveltaminen seksuaalirikoksiin johtaa uhrien syyllistämiseen
Janne Kivivuori (kriminologia): Teorian rooli kriminologiassa: kymmenen kysymystä ja vastausta
Saija Sambou & Emilia Hämäläinen (rikoksentorjunta): Katujengien ehkäisy on koordinoitua, poikkihallinnollista ja pitkäjänteistä työtä
Markus Happonen (Kyberrikollisuus): Katsaus kyberturvallisuuteen: Ilmoitusten määrässä nousua etenkin palvelunestohyökkäyksissä
