Haaste-lehti 3/2022 on ilmestynyt - teemana polarisaatio ja yhdenvertaisuus

Julkaisuajankohta 15.9.2022 13.01
Uutinen

Teema-artikkelit tarttuvat mm. vankien, ikääntyneiden ja turvapaikanhakijoiden yhdenvertaisuuden toteutumiseen sekä viharikosten ja polarisaation vähentämiseen. Muita aiheita ovat esimerkiksi nuorisorikollisuuden ehkäisyn hyvät käytännöt Suomessa ja Virossa.

– Ilmoitukset syrjintäkokemuksista ovat lisääntyneet ja asiaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Suomi on kuitenkin pärjännyt keskivertoa huonommin EU-maita vertailevissa tutkimuksissa ja erityisesti etniseen alkuperään liittyvä syrjintä nousee esiin. Toimia syrjinnän, häirinnän ja viharikosten ehkäisemiseksi on siten vahvistettava kriminaalipolitiikassa, jotta yhdenvertaisuutta toteutetaan ja polarisaatiota ehkäistään. Tärkeää on myös lain mukainen viranomaistoiminnan yhdenvertaisuuden edistäminen, kirjoittaa päätoimittaja Elsa Saarikkomäki.

Haaste 3/2022

Elsa Saarikkomäki: Syrjintää on ennaltaehkäistävä tehokkaammin yhteiskunnassa – myös oikeusviranomaisten toiminnassa

Riikka Kostiainen: Syrjinnän uhrin on voitava luottaa saavansa oikeutta. Kriminaalipolitiikan vaikuttajana on yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman.

Helena Huhta: Etnisyys on merkittävä tekijä vankilan sosiaalisessa arjessa, ja tuo merkitys on käymistilassa

Hanna Hämäläinen, Kaisa Kuortti & Janne Salminen: COVID-19-pandemia vaikutti suuresti vankiloihin ja vankien elämään

Janika Lindström & Miisa Lohi: Vankilasta vapauteen päihteetöntä ja rikoksetonta arkea opetellen

Minna Kimpimäki: Onko sukupuolineutraali rikoslaki yhdenvertainen?

Yaira Obstbaum, Kaijus Ervasti & Anna Mäki-Petäjä-Leinonen: Miten oikeuksiin pääsy ja yhdenvertaisuus toteutuvat ikääntyneiden arjessa?

Oona Alitalo: Suunnanmuutoksia pakolaisten perheenyhdistämisessä

Laura Sarasoja: OYY 50 vuotta: Oikeuksien toteutumisen ja kriminaalipolitiikan kipupisteitä

Miriam Attias: Mitä olen oppinut polarisaatiosta viidessä vuodessa?

Milla Aaltonen: Viharikosten vastaisessa työssä voidaan hyödyntää restoratiivisia menetelmiä

Katriina Nousiainen: Vihatekojen uhreille tarve kehittää matalan kynnyksen tukipalveluita

Matti Näsi: Rikospelot ovat tärkeä osa yhteiskunnallista turvallisuuskeskustelua

Marjaana Sjölund & István Rytkönen: Väsymätön lainsäädäntörobotti läpivalaisee lakihankkeet

Markus Kaakinen, Teemu Vauhkonen & Maiju Tanskanen (kriminologia): Poliisin ankkuritoiminta lupaava tapa vähentää nuorten uusintarikollisuutta

Saija Sambou, Laidi Surva & Julia Saarholm (rikoksentorjunta): Viro ja Suomi jakavat nuorisorikollisuuden ehkäisyn kehittämistyön tuloksia

Markus Happonen (Kyberrikollisuus): Katsaus kyberturvallisuuteen